Sunnuntaina maailma pukeutui lumenvalkeaan viattomuuteen ikkunalasin takana, kun heräsin kuuntelemaan hiljaisuuden kaikuvan olohuoneessa ja mustan karvakuonon kävelevän takkahuoneeseen varovaisin askelin, ikkunalasin takana lumenvalkeaan pukeutunut kaupunki hengitti talvea. Hard to notice gleaming from the sky / when you're staring at the cracks sanat kaikuivat myöhemmin mielessäni kävellessäni metsässä hiljaisuuden kuiskaillessa nimeään ja lumihiutaleiden putoillessa hitaasti olkapäilleni, tuntui uskomattoman rauhalliselta: kuin lumenvalkeaan verhoutunut viattomuus olisi tunkeutunut selkäytimeeni ja saanut harmonian kuiskailemaan kylkiluideni alla, suljin silmäni kuunnellakseni.
Kuunnellakseni metsän ympärilläni humisevan hiljaisuuttaan, kuunnellakseni mielessäni kaikuvia sanoja hard to notice what is passing by / with eyes lowered ja muistaakseni, kuinka vuosia sitten talviyönä rakastuin. Rakastuin ihmiseen ja rakastuin niihin sanoihin, jotka vielä lumenvalkeaan verhoutuneena sunnuntaina kuulostivat suunnattoman kauniilta: niihin sanoihin, jotka saivat vieläkin kyyneleet virtaamaan poskipäille ja maailman verhoutumaan viattomuuteensa. Niihin sanoihin palaan aina marraskuussa maailman pukeutuessa lumenvalkeaan huntuunsa, unohdun muistelemaan uskomattoman suurta rakkautta ja kun marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina istuin metsässä sanojen ottaessa syleilyynsä minä hymyilin, sillä minä rakastan. Rakastan vuosien takaista talviyötä ja rakastan niitä sanoja, minä todella rakastan sinua talvi.
Kuunnellakseni metsän ympärilläni humisevan hiljaisuuttaan, kuunnellakseni mielessäni kaikuvia sanoja hard to notice what is passing by / with eyes lowered ja muistaakseni, kuinka vuosia sitten talviyönä rakastuin. Rakastuin ihmiseen ja rakastuin niihin sanoihin, jotka vielä lumenvalkeaan verhoutuneena sunnuntaina kuulostivat suunnattoman kauniilta: niihin sanoihin, jotka saivat vieläkin kyyneleet virtaamaan poskipäille ja maailman verhoutumaan viattomuuteensa. Niihin sanoihin palaan aina marraskuussa maailman pukeutuessa lumenvalkeaan huntuunsa, unohdun muistelemaan uskomattoman suurta rakkautta ja kun marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina istuin metsässä sanojen ottaessa syleilyynsä minä hymyilin, sillä minä rakastan. Rakastan vuosien takaista talviyötä ja rakastan niitä sanoja, minä todella rakastan sinua talvi.
Lähetä kommentti