Slider

31. maaliskuuta 2020

HYVÄ HETKI TOVE JANSSONIN JA MYRKURIN KANSSA

Näinä päivinä, jotka olen viettänyt yksin pienessä asunnossani, on tuntunut hetkittäin hyvältä keittää teetä ja pysähtyä hetkeksi rakkaiden sanojen ja musiikin äärelle, se on rauhoittanut ja tuonut lohtua, kun uutisissa ei puhuta mistään muusta kuin koronaviruksesta ja siitä, kuinka todettujen tartuntojen määrä kasvaa jatkuvasti ja uusia rajoituksia on saatava voimaan. Enkä minä sillä, etteikö niitä uutisia tarvittaisi, minun on vain hetkittäin saatava rauhoittua jonkin rakkaan äärelle ja annettava itseni levätä kaiken tämän keskellä, hetkittäin en tahdo tietää mitään uutta tästä tilanteesta, joka tuntuu edelleen äärettömän epätodelliselta. Niinä hetkinä minä olen keittänyt teetä ja rauhoittunut rakkaiden sanojen ja musiikin äärelle, istunut kaikessa rauhassa pienen asuntoni lattialla auringonsäteiden tulviessa sisään suuresta ikkunasta, siitä, jota en ole tänäkään keväänä vielä pessyt.

Minä olen viimeisimmän viikon aikana kuunnellut Myrkurin pari viikkoa sitten ilmestynyttä albumia Folkesange varmaan enemmän kuin mitään albumia tämän vuoden aikana, se on jotenkin aivan uskomattoman taianomainen ja kaunis. Se on soinut kaiuttimissa hetkeä ennen auringonnousua, pimeinä iltoina ja niinä kauniina iltapäivinä, kun olen keittänyt teetä ja rauhoittunut sitten äärimmäisen rakkaan kirjan sivuille, jotka ovat täynnä sitaatteja Tove Janssonin teksteistä, sanoja kriiseistä, katastrofeista ja pelastumisista, lohduttamisesta ja suojelemisesta, unelmista ja päämääristä, pelosta ja rohkeudesta. Ne ovat olleet hyviä hetkiä, sellaisia, kun tuntuu kuin mikään ei olisi muuttunut ja kevät tekisi tuloaan kuten minä tahansa vuonna, kuin kaikki olisi niin kuin on aina ollut, eikä pelko tuntuisi edes kaukaisena häivähdyksenä jokaisessa hengenvedossani. Toisaalta, kevät tekee tuloaan tästä epätodellisesta tilanteesta huolimatta, se ei tiedä siitä yhtään mitään ja se tekee minut hetkittäin aivan yhtä onnelliseksi kuin Tove Janssonin rakkaat sanat tai Myrkurin uskomattoman taianomainen uusi albumi.

IMG_0803IMG_0830IMG_0912

26. maaliskuuta 2020

UUSI KAMERA JA AURINGONSÄTEIDEN MAALAAMA ILTAPÄIVÄ

IMG_0671IMG_0758

Tämä ensimmäinen viikko, jonka olen tehnyt töitäni etänä pienestä kodistani, on mennyt nopeammin kuin olisin koskaan osannut kuvitellakaan. Kun työmatkoihin ei ole mennyt melkein kahta tuntia päivässä ja kaikki menoni töitä lukuunottamatta on vallitsevan tilanteen takia peruuntuneet, minulla on ollut aikaa siivota kotini kunnolla, kirjoittaa päiväkirjaa ja istua pianon ääreen opettelemaan biisiä, jonka opetteleminen jäi kesken vuosia sitten ja jonka pariin en palannut, vaikka biisin nuotit ovat seisoneet nuottitelineessäni siitä vuosien takaisesta hetkestä asti. On myönnettävä, ettei tämä kotona oleminen ole aiheuttanut minussa mitään suurempia tunteita, minä olen nimittäin joitakin vuosia lukuunottamatta viihtynyt aina hyvin yksin ja rakastanut sitä, että saan olla kotona ja minusta tuntuu, ettei se tule suuremmin muuttumaan tämän vallitsevan tilanteen takia. Ehkä sitten, kun tämä tilanne on viimein ohitse jonain kauniina päivänä ja auringonsäteet leikkivät ihollani kävellessäni ilman pelkoa kesäistä kävelykatua, osaan soittaa sen biisin kokonaan, sen, jonka olin unohtanut vuosiksi nuottitelineeseen.

On kuitenkin myönnettävä, että kaiken tämän kotona olemisen keskellä tuntui ihan äärettömän hyvältä kävellä maailman rakkaimman kanssa viime lauantaina järvelle nauttimaan kauniista päivästä. Matkalla järvelle kadut huusivat tyhjyyttään, tuntui kuin jokainen olisi piiloutunut kotiinsa tätä koronaviruksen aiheuttamaa tilannetta ja päättänyt poistua piilostaan vasta sinä kauniina päivänä, kun tämä kaikki on ohitse. Niin ei kuitenkaan ollut, ihmiset olivat nimittäin päättäneet nauttia siitä aivan uskomattoman kauniista kevätpäivästä kaikesta pelostaan huolimatta ja istuessani hetkeä myöhemmin suurella viileällä kivellä katselin, kuinka kaukana jäällä kokonaiset perheet iloitsivat keväästä ja auringonsäteistä. Tästä jokaisessa hengenvedossani tuntuvasta keväästä, joka on saanut minutkin tavallaan heräämään talviunesta, minä mietin varovaisen tuulen tarttuessa hetkittäin hiuksiini, oli juuri niin rauhallinen ja hyvä olla, etten voinut olla hymyilemättä itsekseni kaiken tämän pelon keskellä.

IMG_0645

Sellaiset hetket ovat ihan äärettömän tärkeitä tässä tilanteessa. On tärkeää osata kaiken tämän keskellä nauttia niistä onnellisista hetkistä ja kaikesta siitä, mikä on juuri siinä hetkessä hyvin, mietin ja naurahdin itsekseni pitäessäni käsissäni muutamaa päivää aiemmin postista hakemaani kameraa. Olin haaveillut uudesta kamerasta vähintään siitä asti, kun minä kaksi vuotta sitten syksyllä lähetin rakkaan silmäteräni Helsinkiin korjattavaksi sen sulkimen räpsähdettyä aivan viimeisen kerran. Olin haaveillut yksinkertaisesti niin kauan, että saadessani pari viikkoa sitten tietää saaneeni vakinaisen työpaikan annoin itselleni luvan tilata uuden kameran ja antaa sen vanhan, vuosien ajan mukanani kulkeneen kameran levätä. Istuessani sinä kauniina lauantaina Canon EOS 90D käsissäni en olisi voinut olla onnellisempi siitä, että olin antanut itselleni luvan, niin onnelliseksi se uusi kamera minut teki sinä kauniina iltapäivänä, se uusi kamera, varovaisesti hiuksiini tarttuva tuuli ja se auringonsäteisiin verhoutunut maisema, jonka minä näin sinä kauniina keväisenä iltapäivänä ensimmäistä kertaa elämässäni.

IMG_0715IMG_0762IMG_0777

24. maaliskuuta 2020

USKON ETTÄ TÄSTÄ KAIKESTA SELVITÄÄN

IMG_0477IMG_0456IMG_0428

Olen kirjoittanut tänä keväänä muutaman kerran siitä, kuinka olen viettänyt ihan luvattoman vähän aikaa tässä pienessä asunnossani ja kuinka ne hetket, jotka olen viettänyt täällä, ovat olleet aina erityisiä. Tähän on tullut muutos, tämän koronaviruksen aiheuttaman tilanteen takia minä olen nimittäin siirtynyt tekemään töitäni etänä tästä pienestä asunnostani ja tulen seuraavien viikkojen tai mahdollisesti kuukausien aikana viettämään täällä suurimman osan ajastani. Vaikka minä en tiedä, kuinka kauan tämä tilanne tulee jatkumaan, tiedän kuitenkin paremmin kuin hyvin sen, että tällä hetkellä kannattaa pysyä kotona ja välttää turhia ihmiskontakteja ja siksi minut tekee äärettömän rauhalliseksi se, että minulla on mahdollisuus tehdä nyt töitäni etänä ja pysyä kotona.

Näiden viikkojen aikana aion keskittyä rauhoittumaan, opetella soittamaan jotain uutta pianolla ja lukea tämän vuoden ensimmäisen kirjan, tehdä niitä sellaisia asioita, joita minulla ei ole ollut alkuvuonna aikaa tehdä. Tämä tilanne on monella tavalla ahdistava, mutta istuessani tänään tässä kaamosvalojen ja kynttilöiden valaisemassa asunnossani olen silti tavattoman onnellinen siitä, että nyt, kun kaikki menot töitä lukuunottamatta on peruttu, minulla on aikaa tehdä sellaisia asioita, joita en vielä kaksi viikkoa sitten ehtinyt tehdä. Samalla kuitenkin, kun istun tässä kirjoituspöytäni ääressä, minua ahdistaa ja suututtaa tieto siitä, että niin valitettavan moni ei ota tätä vallitsevaa tilannetta tosissaan ja jatkaa elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Toivon, että jokainen ottaisi tämän tilanteen nyt tosissaan ja tekisi kaiken, mitä omassa elämässään on mahdollista, tämän viruksen leviämisen estämiseksi. Kyllä tästä selvitään ja ehkä kaiken tämän jälkeen se, että voin matkustaa rakkaaseen pikkukaupunkiin tai käydä tallilla, tuntuu jollain tavalla paljon erityisemmältä kuin miltä se tuntui ennen tätä.

IMG_0483
© Rakkaudella, Jenna Anette. Design by FCD.