RUBIK @ KORJAAMO 20 12 2013
Rubik on ollut mulle yksi suurimmista musiikkirakkauksista ja samalla yksi niistä bändeistä, jotka ovat maalanneet maailmaani äärettömällä kauneudella myrskypilvien kerääntyessä taivaalle yksinäisinä iltoina jossain kaukana. Yksi niistä bändeistä, jotka ovat jättäneet jälkeensä mielettömän kaunista hiljaisuutta auringonlaskujen verhotessa maailmaa vaaleanpunaiseen harmoniaan ja tuulenhenkäysten tarttuessa hiuksiin kotimatkalla kesäöinä pikkukaupungin rauhallisuudessa; rankkasateiden lyödessä kasvoille uskomattomalla voimalla, kyynelten virratessa poskipäille katuvalojen loisteessa ja lintuparven lentäessä taivaalla ennen auringonnousua.
Rubik on ollut mulle yksi suurimmista musiikkirakkauksista ja samalla yksi niistä bändeistä, jotka ovat maalanneet maailmaani äärettömällä kauneudella myrskypilvien kerääntyessä taivaalle yksinäisinä iltoina jossain kaukana. Yksi niistä bändeistä, jotka ovat jättäneet jälkeensä mielettömän kaunista hiljaisuutta auringonlaskujen verhotessa maailmaa vaaleanpunaiseen harmoniaan ja tuulenhenkäysten tarttuessa hiuksiin kotimatkalla kesäöinä pikkukaupungin rauhallisuudessa; rankkasateiden lyödessä kasvoille uskomattomalla voimalla, kyynelten virratessa poskipäille katuvalojen loisteessa ja lintuparven lentäessä taivaalla ennen auringonnousua.
It's in the world around you, miesääni on kuiskaillut korvaan pysähtyessäni kotimatkalla sillalle katselemaan edessä avautuvaa mielettömän kaunista maisemaa aamuauringon ensimmäisten säteiden loisteessa. Kyyneleet silmäkulmassa musiikin täydellisyyden lävistäessä tajuntaa maailma on näyttänyt kauneutensa auringonsäteiden hiljaisena tanssina, tähtikuvioina öisellä taivaalla kylmyyden tunkeutuessa luuytimeen ja lumihiutaleina alkutalven viimassa; kyseinen bändi on kuiskaillut korvaan maailman kauneutta, kutsunut auringonsäteitä myrskypilvien jäädessä muistoksi rankkasateiden toivottomuudesta ja koskettanut kyyneliin asti.
Rubik on ollut yksi sellaisista musiikkirakkauksista, joiden kuuntelemiseen liittyy ainoastaan yksinäisyyteen verhoutuneita muistoja maailman kauneudesta ja onnellisuutta kyynelten jäädessä kiteiksi silmäkulmiin; jokainen muisto kietoutuu yksinäisyyteen, järjettömän suureen onnellisuuteen ja maailman kauneuden oivaltamiseen. Maailma oli kieltämättä mielettömän kaunis silloinkin, kun nostin kädet ilmaan kyseisen bändin noustessa lavalla viimeistä kertaa ja huusin ääntäni käheäksi täydellisistä sanoista hukkuen värivalojen loisteeseen eturivissä. Onnellisuus kasvoillani keinuin musiikin uskomattoman kauniissa harmoniassa, suljin silmäni hetkellisesti hukuttaakseni todellisuuden sanojen täydellisyyteen ja tilanteen lohduttomasta lopullisuudesta huolimatta hymyilin jokaisella hengenvedollani, kunnes lopulta sanat
repivät sydäntä palasiksi uskomattomalla voimalla. Kyyneleet silmäkulmassa olin äärettömän suurta rakkautta hukkuessani yleisömeren mukana sanoihin that's all that's all värivalojen maalatessa hetkeä kauneudella. Ensimmäinenkään keskeneräinen lause ei riittäisi kuvailemaan rakkauden määrää viimeisen biisin aikana ja todennäköisesti en tule koskaan unohtamaan liikuttuneisuutta Artturi Tairan kasvoilla viimeisten sanojen jälkeen; sitä loputonta kiitollisuutta ja onnellisuutta, vilpitöntä rakkautta yleisöään kohtaan. Värivalojen vaihtuessa hiljaiseen musiikkiin istun lavan reunalla, kyyneleet silmäkulmassa kiitin vielä kaikesta katsoen syvälle silmiin ja kadotessani Helsingin öisille kaduille, kuiskailin ilmaan vielä sanoja
it's a window on somewhere
somewhere only we belong
somewhere only we belong
repivät sydäntä palasiksi uskomattomalla voimalla. Kyyneleet silmäkulmassa olin äärettömän suurta rakkautta hukkuessani yleisömeren mukana sanoihin that's all that's all värivalojen maalatessa hetkeä kauneudella. Ensimmäinenkään keskeneräinen lause ei riittäisi kuvailemaan rakkauden määrää viimeisen biisin aikana ja todennäköisesti en tule koskaan unohtamaan liikuttuneisuutta Artturi Tairan kasvoilla viimeisten sanojen jälkeen; sitä loputonta kiitollisuutta ja onnellisuutta, vilpitöntä rakkautta yleisöään kohtaan. Värivalojen vaihtuessa hiljaiseen musiikkiin istun lavan reunalla, kyyneleet silmäkulmassa kiitin vielä kaikesta katsoen syvälle silmiin ja kadotessani Helsingin öisille kaduille, kuiskailin ilmaan vielä sanoja
that's all that's all.
Lähetä kommentti