Viime yönä näin unta elämästä valtameren toisella puolella, istuin vaaleanpunaisen kerrostalon katolla kirjoittamassa sanoja tähdenlennoista jossain kaukana ja kuuntelin akustisen kitaran kertovan tarinoita vapaudesta; auringonlaskuista öisille kaduille ja tarttuessani sua kädestä heräsin päivänvaloon harmaiden verhojen lävitse. Jäin kiinni täydelliseen harmoniaan musiikin täyttessä huonetta sanoilla wide awake and in delirum i can hear myself calling her name, pukeuduin lämpimään villapaitaan ja seisoin parvekkeella katselemassa kauas horisonttiin näkemättä yhtään mitään.
Helsinki pukeutui sumuverhoon mun juodessa aamuteetä viileässä syysaamussa, nainen istui polttamassa tupakkaa vastapäisen kerrostalon parvekkeella ja jossain kaukana sä kävelit harmailla kaduilla hengittäen keuhkot täyteen elämää. Ehkä mä voisin antaa tälle kaupungille toisen mahdollisuuden ja rakastaa jälleen jokaista kadunkulmaa, mä ajattelin sitoessani hiukseni leteille ja kirjoitin sitten unessani näkemistäni tähdenlennoista jossain kaukana; kerrostalojen ullakkohuoneisiin unohdetuista unelmista ja kaikista niistä salaisuuksista, jotka jäivät tähtipölynä sun hiuksiin. Haluaisin seikkailla tuntemattomilla kaduilla ilman päämäärää, hymyillä typerästi vastaantulijoille ja kirjoittaa kauniita sanoja kilometrien päässä täältä, mutta huomiselle luvataan kaatosateita ja tämä ilta kietoo mut kauniiseen harmoniaan musiikin kuiskaillessa korviin kauniita sanoja menettämisestä.
Lähetä kommentti