
Viimeisimmästä soittolistasta on luvattoman kauan, vaikka musiikki on saanut hymyilemään omenapuiden varjossa ja lämpimillä rantakallioilla tuulenhenkäysten tarttuessa hiuksiin, tavallaan musiikki on tuntunut suuremmalta kuin ensimmäinenkään soittolista: musiikki on kantanut kesäöiden harmoniassa ja aamun ensimmäisten auringonsäteiden häikäistessä silmiä, musiikki on opettanut näkemään maailman kauniimmin. Tässä kuitenkin teille syksyn ensimmäinen soittolista: mielettömän suurta musiikkirakkautta, joka on soinut korvissani kävellessäni tuntemattomilla kadunkulmilla ja juostessani metroon, vaikka kiirettä ei nimeksikään.
Lähetä kommentti