Joinakin päivinä on maailman parasta istua moottoriveneen keulassa, tuntea tuulenhenkäysten tarttuvan hiuksiin ja rakastaa elämäänsä jokaisella hengenvedollaan, kun aallot keinuttavat moottorivenettä ja lintuparvet lentävät sinitaivaalla vapauttaan. Tuntea tuulenhenkäysten kuivaavan kyyneleet silmäkulmistani, hymyillä itsekseen elämän uskomattomalle kauneudelle ja katsella korkeilta kalloilta horisontissa aukeavaa maisemaa: unohtua miettimään, kuinka tavallaan kaiken sen kauneuden keskellä ihminen on olemattoman kokoinen, ainoastaan osa kokonaisuutta. Kuinka minä olen uskomattoman pieni, hymyilen itsekseni kävellessäni jäkäläpeitteellä ja kumartuessani syömään mustikoita auringonsäteiden lämmittäessä selkärankaani,
joinakin päivinä on maailman parasta rakastaa.
Ihana postaus, aivan sairaan upeita noi kuvat!
VastaaPoistahih kiitos!
Poista