Minulla on ollut muutaman vuoden ajan tapana kirjoittaa asioista,
jotka ovat tehneet minut onnelliseksi, minulla on ollut
tapana kirjoittaa asioista, jotka ovat saaneet minut hymyilemään aikaisin aamulla ja asioista, jotka ovat saaneet minun sydämeni muuttamaan rytmiään. Juuri nyt minut tekee ihan uskomattoman onnelliseksi se, että saan viettää aikaa rakkaassa pikkukaupungissa vanhempieni ja neljän koiran kanssa, pyöräillä sillä oranssilla polkupyörälläni ympäri tuttuja kadunkulmia ja nukahtaa iltaisin vanhaan sänkyyni, mutta tänään aion kirjoittaa kuitenkin viidestä muusta sellaisesta asiasta, jotka ovat tehneet minut äärettömän onnelliseksi viimeaikoina.
x Mökillä viettämämme hetket. Matkustimme toukokuun lopussa yhtenä sateisena torstaina ensimmäistä kertaa tänä vuonna mökille ja vietimme siellä lopulta melkein kokonaisen viikon, enkä minä tiedä, oliko mikään tehnyt minua tänä vuonna niin onnelliseksi kuin se hetki, kun suuntasimme sinä iltana kohti mökkiä. Sen viikon aikana ehdimme käydä katselemassa aivan uskomattomia maisemia Pisamalahden Linnavuorelta ja pysähtyä hetkeksi hengittämään rauhallisuutta Telataipaleen kanavan varrelle, mutta myös kävellä pitkin kylätietä illan lempeiden auringonsäteiden loisteessa, kuunnella hiljaisuutta laiturilla auringonlaskun jälkeen, saunoa kaikessa rauhassa ja nukkua hyvin tuvan lämmössä, jokainen hetki sen viikon aikana teki minut ihan tavattoman onnelliseksi.
x Survon omenatarha kauniina kesäaamuina. Sen jälkeen, kun palasimme mökiltä kotiin kesäkuun alussa, minä heräsin aamuisin aikaisin ja kävelin katselemaan Survon kaunista omenatarhaa ja korkeiden koivujen varjossa kaikessa rauhassa laiduntavia lampaita. Omenatarha oli kesäkuun alussa aivan äärettömän kaunis omenapuiden kukkiessa ja voikukkien muodostaessa keltaisen peiton vihreän nurmen ylle, niinä aamuina minulla ei ollut kiire mihinkään ja kävellessäni omenatarhan läpi katsomaan lampaita hymyilin, kuinka onnelliseksi se minut teki.
x Livemusiikki yli vuoden hiljaisuuden jälkeen. Kun puolitoista
vuotta sitten helmikuussa seisoin yleisömeren keskellä Vesalan
loppuunmyydyllä keikalla Lutakossa, en olisi uskonut, että pääsisin
nauttimaan livemusiikista seuraavan kerran vasta puolitoista vuotta
myöhemmin. Niin siinä kuitenkin kävi ja kun kesäkuun yhdeksäntenä
päivänä istuin räsymatolla Lutakon lipan alla Ida Paulin ja Kalle
Lindrothin noustessa lavalle auringonsäteiden loisteessa tapahtui juuri niin kuin olin kuvitellut aiemmin, kyyneleet tarttuivat silmiini armottomasti. En tiedä, riittäisivätkö sanat tai edes kokonaiset lauseet koskaan kertomaan, kuinka onnelliseksi livemusiikki minut teki yli vuoden hiljaisuuden jälkeen, mutta aion kirjoittaa siitä teille vielä myöhemmin, aion kirjoittaa rakkaudesta.
x Koiranpentu, yksi minun suurimmista haaveistani. Koirat ovat kuuluneet elämääni aivan syntymästäni asti ja olen saanut koko elämäni ajan viettää aikaa rakkaiden koirien kanssa, mutta samalla olen haaveillut ikiomasta koirasta niin kauan kuin muistan. Se on ollut valehtelematta yksi suurimmista haaveistani koko elämäni ajan ja kun kesäkuun puolivälissä sain kaikkien näiden vuosien jälkeen viimein varmuuden siitä, että pieni perheemme kasvaa heinäkuussa koiranpennulla, olin pakahtua onnesta kävellessäni pitkin rantaraittia. Pääsimme viime viikolla katsomaan uutta perheenjäsentämme ja sen lisäksi, että se tuntui epätodelliselta, minä olin niin täynnä rakkautta ja onnea, että se tuntui jokaisessa hengenvedossani. Hän on täydellinen ja hän on ihan pian meidän.
x Helsinki, Seurasaari ja yö hotellissa. Kävin kesäkuun puolivälissä ensimmäistä kertaa lokakuun 2019 jälkeen Helsingissä ja se tuntui samalla tavalla vähän epätodelliselta kuin livemusiikki oli tuntunut puolitoista viikkoa aiemmin. Sinä päivänä Antti Tuiskun olisi pitänyt esiintyä Olympiastadionilla ja olin siksi varannut itselleni hotellihuoneen lempihotellistani, joten huolimatta siitä, ettei Antti noussutkaan sinä päivänä lavalle stadionilla, minä kuitenkin matkustin Helsinkiin ja rakastin jokaista hetkeä. Olin onnellinen Helsingistä, kaikesta rakkaasta ympärilläni kävellessäni pitkin tuttuja katuja ja hotellihuoneesta, jossa oli kylpyamme, onnellinen kaikesta.
Lähetä kommentti