2. syyskuuta 2020

NE KAUNIIT HETKET EIVÄT OLE ENÄÄ KAUKANA

IMG_1664IMG_1774IMG_1653

 

Elokuun viimeisinä päivinä havahduin siihen, kuinka aamuisin kodissamme alkoi vähitellen olla niin viileää, että oli puettava ylleen lämmin villatakki pysyäkseen lämpimänä noustessaan sängystä heti auringonnousun jälkeen ja kuinka pimeys alkoi saavuttaa illan viimeiset auringonsäteet ilta toisensa jälkeen aina yhä aikaisemmin. Minä havahduin siihen, että auringonlasku maalasi taivaan pastellinsävyin kuunnellessani iltaisin Harjun iltasoittoa parvekkeella ja ettei ehtinyt kulua tuntiakaan siihen, että pimeys alkoi saavuttaa illan viimeiset auringonsäteet. Istuessani illan viimeisten auringonsäteiden jälkeen meidän makuuhuoneessamme kirjoittamassa keskeneräiksi jääneitä lauseita mietin usein itsekseni, kuinka en tavallaan voisi olla siitä yhtään onnellisempi, siitä, että päivä alkaa vähitellen lyhenemään ja ei mene enää kauaa, kun aamuisin on vielä pimeää avatessani olohuoneen verhot ja pysähtyessäni kesken aamulenkin katselemaan järvelle, hengittäessäni keukojeni täydeltä kylmää syysilmaa ja sytyttäessäni kynttilöitä valaisemaan makuuhuonettamme aloittaessani työt vähän ennen auringonnousua.

 

En voisi olla yhtään onnellisempi, olen hymyillyt istuessani iltaisin makuuhuoneessamme kirjoittamassa niitä keskeneräisiksi jääneitä lauseita Ólafur Arnaldsin täyttäessä huonetta uskomattoman kauniilla harmonialla, For Now I Am Winter soi elokuun viimeisinä päivinä enemmän kuin se oli soinut vuosiin. Minusta tuntuu, että se tulee soimaan tänä syksynä monena äärettömän kauniina pimeyteen verhoutuneena iltana istuessani työpöytäni ääressä kirjoittamassa ja niinä aamun hitaina hetkinä, kun aamun ensimmäiset auringonsäteet luovat varjojaan valkoisille seinille. Elokuun viimeisinä päivinä minusta tuntui, etteivät ne hetket ole enää kovin kaukana ja sulkiessani aina hetkittäin silmäni musiikin kaikuessa lempeästi valaistussa makuuhuoneessamme se ajatus sai minut rauhoittumaan, se sai minut hengittämään syvään ja katselemaan vielä ennen nukahtamista parvekkeelta järven toisella puolella loistavia kaupungin kirkkaita valoja ja laivaa, joka lähti satamasta pimeyden keskellä. 

                 

IMG_1701

Lähetä kommentti

© Rakkaudella, Jenna Anette. Design by FCD.