26. heinäkuuta 2018

MIKÄ TEKEE MINUT ONNELLISEKSI JUURI NYT?

IMG_7669IMG_7710

Kirjoitin kesäkuussa, kuinka minut oli viime aikoina tehnyt erityisen onnelliseksi vakiintunut viikkorytmi, se, että että heräsin jokaisena arkiaamuna samaan aikaan ja kirjoitin töiden jälkeen blogitekstejäni, mutta myös se, että viikonloput olivat alkaneet merkitä minulle ihan oikeasti jotain. Minut oli tehnyt onnelliseksi myös valokuvaaminen ja kameran kanssa seikkaileminen, kesäkuussa valokuvaaminen tuntui paremmalta kuin aikoihin, enkä oikeastaan edes tiennyt, johtuiko se auringonsäteiden verhoamasta uskomattoman kauniista maailmasta vai uudesta kamerastani, eikä sillä ole oikeastaan ollut mitään merkitystä. Valokuvaaminen sai kaikesta huolimatta minut kesäkuussa hymyilemään tavallista useammin ja niin sai myös hetkittäiset sateet ja se, miltä maailma tuoksui aina kesäsateen jälkeen, eivätkä ne asiat ole menettäneet merkitystään heinäkuussakaan. Ne ovat saaneet minut myös heinäkuussa hymyilemään näiden hetkittäin loputtomalta tuntuvien hellepäivien keskellä, niistä ja muutamasta muusta asiasta, jotka ovat tehneet minut heinäkuun aikana ihan tavattoman onnelliseksi ja saaneet minut hymyilemään hetkittäin tyhmästi, aion kirjoittaa teille juuri nyt.

x Savonlinna. Tämä pieni oopperakaupunki on nyt kauneimmillaan, mutta sen lisäksi myös juuri nyt enemmän elossa kuin kertaakaan vuoden aikana heinäkuussa vuosittain järjestettävien Oopperajuhlien ansiosta. En ole koskaan käynyt katsomassa yhtäkään oopperaa, mutta nautin silti suunnattomasti tämän kaupungin tunnelmasta juuri nyt, on tavallaan ihanaa huomata, kuinka pitkän talvikauden rauhallisuudessaan uinunut kaupunki on herännyt kesään, kuten jokaisena vuonna, ja sen lisäksi, että kesän kauneuteen verhoutunut kaupunki on täynnä turisteja, myös kaupungin asukkaat ovat heränneet ja istuvat torikahviossa juomassa kahvia, se tekee minut jotenkin aivan tavattoman onnelliseksi. Tämä rakas kaupunki on kesäisin parasta, mitä tiedän ja jos olisi mahdollista, viettäisin täällä koko kesän, ei vain yksinkertaisesti ole olemassa mitään parempaa kesäisin kuin Savonlinna, lukuisat rannat ja metsät, kauniit päivät ja hiljaiset kesäyöt.

x Veneily. Olemme käyneet nyt heinäkuussa muutaman kerran ajamassa vanhempieni kanssa moottoriveneellämme ja katselemassa järveltä päin, kuinka uskomattoman kaunis kaupunki Savonlinna on näin kesäaikaan (ei sillä, etteikö se olisi sitä järveltä päin myös talviaikaan) tuulen tarttuessa hiuksiin. Siinä on jotain uskomattoman rauhoittavaa, siinä, kun järvi kimmeltää auringonsäteissä ja tuulen tuntuessa takkuisissa hiuksissani en voi kuin hymyillä, siinä istuessani veneen keulassa olo on hetken aikaa niin käsittämättömän vapaa, etteivät sanat riitä ja se tekee minut ihan äärettömän onnelliseksi kerta toisensa jälkeen. Niin, että jos jonain päivänä tahdot nähdä tämän pikkukaupungin kauneimmillaan, suosittelen näin kesäaikaan aivan ehdottomasti veneilemistä, tämä kaupunki on ihan järjettömän kaunis järveltä päin.

x Koirat. En uskalla edes arvailla, kuinka monesti olen kirjoittanut tämän vuoden aikana siitä, että koirat tekevät minut äärettömän onnelliseksi, mutta minun on väistämättä kirjoitettava siitä taas. Olen viettänyt nyt puolitoista viikkoa tässä pikkukaupungissa ja saanut onnekseni viettää paljon aikaa keväisestä pentulaumasta kotiin jääneiden Hertan ja Laurin kanssa, enkä voisi rakastaa niitä kahta riiviötä enää yhtään enempää, niin suunnattomasti minä niitä rakastan ja niin onnelliseksi ne minut tekevät. Tällä hetkellä ne eivät osaa pitää hampaitaan erossa olohuoneen tai eteisen matoista, eivätkä oikeastaan mistään muustakaan, minun sängystänikin on syöty palanen irti, mutta kaikki se on onneksi kovin pientä verrattuna siihen onnellisuuteen, jonka ne saavat minussa aikaan. Hertan ja Laurin lisäksi minut on heinäkuussa tehnyt erityisen onnelliseksi Aada ja Liisa, kaksi vanhempaa koiraa, jotka ovat sulattaneet sydämeni jo vuosia sitten.

IMG_7690IMG_7705IMG_7683

x Loma. Minulla on juuri nyt menossa niin sanottu kesäloma, vaikka tämä ei virallisesti sitä olekaan, olenhan nimittäin ansainnut tämän loman tekemällä ylitöitä. Tämä on kuitenkin ensimmäinen ansaittu loma vuoden 2015 jälkeen, sillä en todellakaan kokenut, että työttömänä viettämäni vuodet olisivat olleet jollain tavalla lomaa, ne olivat aikaa, jolloin olin jatkuvasti stressaatunut tilanteestani ja jouduin elämään jatkuvassa epätietoisuudessa siitä, mitä teen esimerkiksi kahden kuukauden kuluttua. On siis myönnettävä, että sen lisäksi, että minä olen ollut onnellinen siitä, että minulla on työpaikka, olen ollut tavattoman onnellinen myös siitä, että loma tuntuu ansaitulta ja niillä vapaapäivillä tuntuu olevan oikeasti jotain merkitystä. Siinä, missä ennen nämä päivät olisivat tuntuneet vain päiviltä muiden joukossa, tuntuvat ne nyt aivan erityisiltä ja tuntuu hyvältä antaa itsensä hetkittäin vain olla, nauttia hetkestä ja hengittää, ilman sitä stressiä.

x Paljain jaloin kävely. Olen näiden puolentoista viikon aikana, kun olen viettänyt aikaani tässä pikkukaupungissa, käyttänyt todella harvoin kenkiä ja se on tehnyt minut ihan tavattoman onnelliseksi. On ollut ihanaa kävellä aamuisin rantaan paljain jaloin koirien juostessa vapauttaan ja tuntea vielä yön jäljiltä kostea nurmikko jalkojeni alla, on ollut yksinkertaisesti aivan uskomattoman ihanaa, kun on voinut kulkea huolettomasti miettimättä, mitkä kengät olisi tällä kertaa järkevintä laittaa jalkaan. Järkevintä on ollut olla laittamatta kenkiä lainkaan, sillä se on tehnyt niin onnelliseksi.

x Vesisateet. Vielä kesäkuussa rakastin lämpimiä kesäpäiviä ja sitä, kuinka auringonsäteet lämmittävät poskipäitäni, mutta heinäkuussa niitä lämpimiä (oikeastaan tarkemmin sanottuna kuumia, koska +30°C ei tarkoita minulle enää vain lämmintä) kesäpäiviä on ollut jo niin paljon, että ne ovat alkaneet vähitellen tuntumaan todella tuskallisilta. Minun on aina ollut vaikeaa sietää näin korkeita lämpötiloja kuin mitä nämä viimeisimmät viikot ovat olleet, eikä tämä kesä ole ollut sen suhteen millään tavalla poikkeuksellinen, joten niinä muutamina hetkinä, kun näiden lämpimien kesäpäivien keskellä on hetkittäin satanut vettä, olen ollut siitä aivan äärettömän onnellinen. Niinä hetkinä on ollut helpompi olla ja luulen, ettei kyse ole pelkästään minusta, sillä myös luonnon on ollut silloin helpompi olla, siksi toivon taas sadetta.

x Syksyn suunnitelmat. Syksy on ollut minulle se kaikista rakkain vuodenaika niin kauan kuin vain muistan ja nyt, kun heinäkuu alkaa vähitellen vaihtua elokuuksi, minä olen alkanut tehdä suunnitelmia syksylle ja ne tekevät minut kovin onnelliseksi. Minulla on esimerkiksi suunnitelmana aloittaa uudelleen yksi lapsuusvuosieni harrastus, jonka uudelleen aloittamisesta olen salaa haaveillut jo niin kovin kauan, että hävettäisi myöntää. Harrastus, joka teki minut aikoinaan uskomattoman onnelliseksi ja joka tekee minut nyt onnelliseksi jo pelkästään ajatuksen tasolla, joten en malta odottaa, että pääsen ensi kuussa viimein aloittamaan sen uudelleen, kokeilemaan, osaanko enää yhtään mitään. Lisäksi minulla on kasoittain pienempiä suunnitelmia, sellaisia, jotka saavat hymyilemään jo nyt, kun syksyyn on vielä hetki aikaa.

IMG_7676
IMG_7755

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti