kännissä väärissä juhlissa

SCANDINAVIAN MUSIC GROUP @ KLUBI, TAMPERE 05 12 2014

Viittaan tänään otsikolla Scandinavian Music Groupin uskomattoman hienoon musiikilliseen taideteokseen ja samanaikaisesti siihen, että suosittelen suuntaamaan värivalojen loisteeseen eturiviin tai yleisömeren keskelle mahdollisimman selväpäisenä. Siitä alkaa vähitellen olemaan puolitoista vuotta, kun suuntasin kahtena peräkkäisenä iltana katsomaan samaa yhtyettä ja tein samalla huomaamattani tutkimuksen alkoholin vaikutuksesta keikkakokemukseen: ensimmäisenä iltana seisoin eturivissä suhteellisen humaltuneena, rakastin musiikkia jokaisella hengenvedollani ja kävellessäni rautatieasemalle unohduin miettimään, kuinka rakkaudestani huolimatta musiikki oli ainoastaan osa onnellisuuttani. Seuraavana iltana suuntasin samaiseen eturiviin nauttimatta ensimmäistäkään viinilasillista, kyyneleet tarttuivat silmäkulmiin ensimmäisen biisin hakatessa tajuntaani värivalojen loisteessa ja huutaessani suunnattomasta rakkaudestani ymmärsin, kuinka ensimmäisenä iltana tunteistani ei löytynyt aitoutta käsitteenäkään, kyyneleet eivät tarttuneet silmäkulmiini kertaakaan ja kokemukseni musiikin uskomattomuudesta jäivät äärimmäisen pinnallisiksi.

Kävellessäni rautatieasemalla vuorokauden vaihteessa päätin suuntaavani tulevaisuudessa värivalojen loisteeseen ainoastaan selvinpäin: tavallaan haluan kokea musiikin uskomattomuuden aivan jokaisella hengenvedollani, mahdollisesti itkeä silmät päästäni musiikin rikkoessa suojamuurini ja rakastaa äärettömän aidosti, suuntaan värivalojen loisteeseen eturiviin rakastamaan musiikkia alkoholin sijaan. Parhaimmillaan musiikki vaikuttaa mielialaan alkoholiakin voimakkaammin, saa unohtamaan todellisuuden tunkeutuessaan selkäytimeen ja samaisesta syystä katsoin menneenä kesänä festarikeikatkin selvinpäin, vaikka festareiden luonteeseen kuuluukin suhteellisen vahvasti alkoholin suurkuluttaminen. Kuitenkin, olen tehnyt tämän päätökseni suhteen muutamia poikkeuksia ja esimerkiksi viime perjantaina suuntasin värivalojen loisteeseen suloisesti humaltuneena, nämä poikkeukset vahvistavat päätöstäni suhteellisen vahvasti. Viinistä huolimatta yhtyeen noustessa lavalle melankolia tarttui olkapäähäni saaden kyyneleet virtaamaan poskipäilleni ja mursi suojamuurini sanojen kaikuessa melankoliasta kesäöiden loputtomaan harmoniaan, aivan ensimmäisiin auringonsäteisiin aamuyöllä ja laskuhumalaan lämpimällä rantakalliolla.

Scandinavian Music Group oli jälleen uskomattomuutta ensimmäisestä hengenvedosta viimeiseen, kyyneleet poskipäillä värivalojen kirkkaudessa ja suurta onnellisuutta musiikin kuiskaillessa korvaani salaisuuksiaan, uskomattoman kauniita tarinoita ensimmäisestä hetkestä viimeiseen. Suunnatonta rakkautta musiikin keinuttaessaan mukanaan hyökyaallon harjalle värivalojen sokaistessa silmäni ja kirjoittaessaan onnellisuutta selkärankani jokaiseen nikamaan: niin uskomatonta viininsekaista onnellisuutta, etteivät sanat välttämättä riittäisi kuvailemaan. Hetkittäin suljin silmäni tunteakseni olevani suunnattoman vahvasti elossa ja viimeisten biisien aikana jostain menneisyydestäni haikeus tarttui selkärankani nikamiin kuiskaillessani ilmaan olin kotona olin kotona, tavallaan siinä hetkessä tuntui olevan maailmankaikkeus. Silti, tästä suunnattomasta viininsekaisesta onnellisuudestani huolimatta, suosittelen suuntaamaan sinne keikoille mahdollisimman selväpäisenä, silloin musiikista saa aivan uskomattoman paljon enemmän irti.