kaikki on nyt hyvin

"Jokin on tavallaan muuttunut, avausraita toimii kuin alkusoittona surulliselle matkalle ja hukkuu lopulta melankoliaan: haikeus maailailee äänimaisemaa ensimmäisestä hengenvedosta viimeiseen, mutta valonsäteet loistavat vahvan haikeuden alta" kirjoitin aiemmin Scandinavian Music Groupin uudesta albumista ja yhtyeen noustessa viikonloppuna värivalojen loisteeseen tunsin melankolian tarttuvan olkapäähäni. Murtavan ensimmäisen suojamuurini ensimmäisellä hengenvedollaan saaden kyyneleet silmäkulmiini ja piirtävän tunnevaltameren ääriviivat selkärankaani, hengitin syvään musiikin keinuttaessa mukanaan melankoliasta kesäöiden harmoniaan, ensimmäisiin auringonsäteisiin aamuyöllä ja laskuhumalaan lämpimällä rantakalliolla. Olin ääretöntä onnellisuutta musiikin kuiskaillessa tarinoita, joissa hiuksissa tuoksuu tupakka ja palataan juhlapaikalle kesäpäivien vaihtuessa vähitellen syksyyn: äärettömän suurta onnellisuutta palatessani vuosien takaisiin kesäpäiviin, syksyisiin katuihin pikkukaupungin rauhallisuudessa ja ollessani enemmän kuin koskaan elossa, huutaessani hölmöstä rakkaudesta.

Scandinavian Music Group oli jotain mielettömän hienoa ensimmäisestä hengenvedosta viimeiseen, kyyneleet poskipäillä värivalojen kirkkaudessa ja tunteiden keinulaudalla keinumista musiikin kuiskaillessa korvaani salaisuuksiaan, uskomattoman kauniita tarinoita ensimmäisestä hetkestä viimeiseen. Suunnatonta rakkautta musiikin murtaessa lopulta jokaisen suojamuurini uskomattomalla voimallaan, keinuttaessaan mukanaan hyökyaallon harjalle värivalojen sokaistessa silmäni ja kirjoittaessaan onnellisuutta selkärankani jokaiseen nikamaan: niin suurta onnellisuutta, etteivät sanat koskaan riittäisi kuvailemaan tunnetta rintalastan alla. Suljin silmäni hetkittäin tunteakseni olevani suunnattoman vahvasti elossa, annoin kyynelten virrata poskille ja musiikin kuiskaillessa elämää jokaisella hengenvedollaan ääretön haikeus tarttui hiuksiini, tunsin pakahtuvani kaikesta siitä onnellisuudesta. Kaikesta siitä haikeasta onnellisuudesta sydämeni onkaloissa, kuiskailin ilmaan uskomatonta rakkautta värivalojen sokaistessa silmäni ja elämän ollessa täydellistä harmoniaa viimeisen biisin loputtomassa kauneudessa: olin kotona, toistan sanoja mielessäni ja kyynelten virratessa poskipäille kaikki oli hyvin,

yksi hienoimmista koskaan näkemistäni keikoista.