20. maaliskuuta 2019

MIKÄ TEKEE MINUT ONNELLISEKSI JUURI NYT?

Kirjoitin viime vuonna melkein vuoden jokaisena kuukautena siitä, mikä on tehnyt minut viimeaikoina onnelliseksi ja se sai minut aina miettimään niitä asioita, jotka todella tekevät minut elämässäni onnelliseksi. Se sai minut miettimään niitä asioita, jotka ovat saaneet minut hymyilemään viimeaikoina ja asioita, jotka ovat saaneet sydämeni muuttamaan rytmiään, niitä pieniä arkisia asioita, jotka ovat tehneet päivistäni vähän parempia. Koska niiden asioiden miettiminen sai minut tiedostamaan, kuinka paljon elämässäni on ihania ja onnellisuutta tuottavia asioita, tahdon tänäkin vuonna aina hetkittäin kirjoittaa niistä asioista, jotka tekevät minut onnelliseksi. Tänään kirjoitan teille siis asioista, jotka ovat tehneet minut onnelliseksi viimeaikoina, kirjoitan niistä sellaisista asioista, jotka tekevät minut onnelliseksi juuri nyt.

P2250232P2250265 
x Musiikki. Alkuvuonna on ilmestynyt paljon aivan käsittämättömän hienoa musiikkia, mikä on tehnyt minut aivan tavattoman onnelliseksi, sillä viime vuonna minusta tuntui, ettei musiikki oikein tuntunut missään, tuntui, etten saanut musiikista mitään. Nyt alkuvuoden aikana olen kuitenkin taa rakastanut musiikkia, olen istunut pienessä asunnossani iltaisin kuuntelemassa musiikkia ja kävellyt usein aamuisin bussipysäkiltä töihin kuulokkeissani viime vuonna paljon kuuntelemieni podcastien sijaan musiikkia, alkuvuoden aikana musiikki on ollut huomattavasti enemmän läsnä kuin viime vuonna. Näiden muutaman kuukauden aikana on ehtinyt ilmestyä paljon hienoa musiikkia, kuten esimerkiksi Pasan toinen albumi Meistä piti tulla, Eva + Manun uskomattoman kaunis EP In The Woods sekä Dallas Kalevalan debyyttialbumi Dallas Kalevala, Ylva Harun erityisen kaunis ja herkkä albumi Linnut sekä Samuli Putron albumi Pienet Rukoukset. Lisäksi on ilmestynyt monta uskomattoman hienoa yksittäistä biisiä, kuten Luukas Ojan Luukasoja, Ellinooran Sinä 4ever ja Ellipsin Maailma on rikki. Musiikista ja nimenomaan uudesta musiikista tahtoisin kirjoittaa enemmänkin, mutta luulen, että teen sen jonain muuna päivänä, minä kirjoitan sitten, kun on juuri se oikea hetki sille.

x Hevoset ja tallilla vietetyt hetket. Viime vuonna minut teki äärettömän onnelliseksi se, että päätin viimein aloittaa uudelleen lapsuuden harrastukseni ja varasin itselleni siten viikottaisen ratsastustunnin. Ratsastuksesta ja hevosista tuli minulle viime syksyn aikana henkireikä ja ne tiistaiset ratsastustunnit olivat poikkeuksetta viikon kohokohtia, vaikka jouduinkin usein toteamaan, etten osannut niin paljon kuin olin kuvitellut tai ainakin taitoni ratsastuksen suhteen olivat ruostuneet. Tänä vuonna minä olen kuitenkin alkanut viettää viime syksyä enemmän aikaa tallilla ja herään lauantaisin aikaisin vain mennäkseni tallille viettämään aikaa hevosten kanssa ja opettelemaan ratsastuksenopettajani johdolla hevostaitoja, sellaisia asioita, joita en ollut koskaan aiemmin päässyt opettelemaan, vaikka olen harrastanut ratsastusta suurimman osan elämästäni. Se, että vietän nykyään kahdesti viikossa aikaa tallilla hevosten ja ponien seurassa, tekee minut aivan järjettömän onnelliseksi ja siksi en suostuisi luopumaan niistä hetkistä tai ratsastuksesta kovin helposti.

x Se, että hetkittäin on tuntunut aivan keväältä. Vaikka parin viimeisimmän viikon aikana Suomeen onkin saapunut vahvasti takatalvi, viimeisimmän kuukauden aikana on ollut paljon sellaisia hetkiä, kun on tuntunut aivan siltä kuin olisi jo kevät. Niinä sellaisina hetkinä on ollut jollain tavalla kevyempi hengittää, on tuntunut, että talven loputon paino harteiltani olisi hetkeksi kadonnut ja auringonsäteiden häikäistessä silmiäni on ollut helpompi hymyillä. Kevät on tuntunut jokaisessa solussani kävellessäni tallille ratsastustunnille työpäivän jälkeen auringonsäteiden lämmittäessä vielä poskipäitäni, avatessani ranskalaisen parvekkeeni oven lämpimän ilman ja auringonsäteiden tulviessa sisään ja istuessani hetkeksi Helsingin Tuomiokirkon kylmille portaille juuri ennen auringonlaskua ja juuri ennen kuin minun oli matkustettava Pasilaan keikalle, niin, kevät on tuntunut jokaisessa solussani niin monessa, kauniissa hetkessä, että on tuntunut kuin niissä hetkissä pakahtuisin siihen pitkin selkärankaani ja poskipäitäni kulkevaan onnellisuuteen.

P2250209 
x Se, kun herään yöllä ja tajuan, että saan nukkua vielä monta tuntia. Kirjoitin viime vuonna useasti siitä, kuinka minut teki onnelliseksi hyvät yöunet ja siitä, kuinka olin alkanut kiinnittää erityisen paljon huomiota siihen, että saan tarpeeksi pitkät ja hyvät yöunet jokaisena yönä. Hyvät yöunet tekevät minut edelleen aivan suunnattoman onnelliseksi, mutta viime aikoina minä olen ollut erityisen onnellinen siitä, että herään usein keskellä yötä ja katsoessani puhelimeni näytöltä kelloa tajuan, että saan nukkua vielä monta tuntia ennen herätystä. On kuitenkin myönnettävä, että joinakin öinä saatan herätä monta kertaa pelkästään järjettömän stressini takia ja se puolestaan ei saa aikaan edes pienintäkään onnellisuutta, mutta niinä sellaisina öinä, kun herään vain yhden ainoan kerran huomatakseni, että saan nukkua vielä monta tuntia, olen aivan tavattoman onnellinen. Uskon myös, etten ole ainoa, jonka tämä pieni asia tekee onnelliseksi.

x Yle Areenan Aikuiset -sarja. Vietin koko viime sunnuntain Helsinki Horse Fair -messuilla ja messujen päätyttyä matkustin vuorokauden viimeisinä tunteina Helsingistä takaisin Jyväskylään ja koska bussi oli jo Helsingistä lähtiessä noin 25 minuuttia myöhässä, tuntui bussimatka lopulta ikuisuudelta. Yritin kuluttaa aikaani kuuntelemalla musiikkia ja podcasteja, mutta ne eivät kuitenkaan saaneet aikaa kulumaan yhtään sen nopeammin ja tavallaan tuntui kuin aika olisi vain hidastunut jatkuvasti, mutta sitten löysin sattumalta Yle Areenasta sarjan nimeltä Aikuiset. Päätin antaa kyseiselle sarjalle mahdollisuuden sinä sunnuntai-iltana ja loppumatka Jyväskylään kului huomattavasti nopeammin kuin matkan ensimmäiset pari tuntia. Sen sunnuntai-illan jälkeen minä olen katsonut kaikki sarjan kymmenen jaksoa ja se on tehnyt minut jollain tavalla aivan käsittämättömän onnelliseksi, suosittelen siis ihan ehdottomasti katsomaan kyseisen sarjan.

x Rauhalliset illat ja se, kun hetkeen ei stressaa mikään. Alkuvuosi on ollut täynnä suunnatonta stressiä ja niitä hetkiä, kun olen aamuöisin herännyt stressaamaan kaikesta sellaisesta, mille en sillä hetkellä ole voinut tehdä yhtään mitään, niitä sellaisia hetkiä, kun minä olen aamuisin kävellyt bussipysäkiltä töihin jo valmiiksi stressaantuneena siitä kaikesta, mitä tuleva päivä mahdollisesti pitäisi sisällään. Kaiken sen stressin keskellä on kuitenkin ollut myös niitä rauhallisia iltoja, kun olen istunut pienessä asunnossani kuuntelemassa musiikkia tai kirjoittamassa kaikessa rauhassa, rauhallisia iltoja, kun olen piiloutunut aikaisin peittojen alle katsomaan luvattoman monetta kertaa New Girliä ja miettinyt itsekseni, kuinka minut tekee tavattoman onnelliseksi se, ettei stressi tunnu juuri sillä hetkellä rintalastani alla. Ne rauhalliset illat ovat tuntuneet nyt alkuvuonna korvaamattomilta ja siksi aion tällä viikolla viettää vielä monta rauhallista iltaa, sellaista, kun voin unohtaa kaiken stressin ja vain kirjoittaa, polttaa kynttilöitä ja juoda vaniljateetä.

x Nämä tämän blogitekstin valokuvat. Juuri nyt minut tekee kovin onnelliseksi nämä tämän blogitekstin valokuvat ja se, kuinka sinä iltana, kun maailman rakkaimman kanssa Helsingin mustan taivaan alla otimme nämä valokuvat, me nauroimme kaikelle turhalle ja jäimme aina hetkittäin vain katselemaan ympärillemme. Se oli onnellinen ilta ja nämä valokuvat saavat minut muistamaan sen illan varmasti ikuisesti, mutta sen lisäksi pidän näistä valokuvista muutenkin, näissä valokuvissa on jotain sellaista, mikä on minulle äärettömän tärkeää, näissä on sellaista ihan erityistä herkkyyttä.

P2250238P2250267 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti