13. marraskuuta 2020

YHTENÄ AAMUNA SATOI ENSILUMI JA SE OLI TAIANOMAISTA

IMG_9941IMG_9774

 

Lokakuun puolivälin jälkeen viimeisetkin ruskaan verhoutuneet lehdet putosivat mustaan asfalttiin syyssateiden ja aivan armottoman tuulen mukana, maisema alkoi vähitellen verhoutua marraskuun loputtomaan harmaaseen ja sade piiskasi kasvojani kävellessäni iltapäivisin tuttuja kadunkulmia, syksy vaihtui alkutalveen yhtä nopeasti kuin joka vuosi. Ja aivan kuin joka vuosi, yhtenä aamuna ihan kuin syksyn päättymisen merkiksi satoi ensilumi ja verhosi tämän kaupungin lumivalkoiseen lumihuntuun vähän auringonnousun jälkeen, se oli aivan äärettömän kaunista ja katsellessani sitä parvekkeelta tuntui kuin hauras sydämeni olisi muuttanut rytmiään, lyönyt hetken samaan tahtiin kevyesti putoavien lumihiutaleiden kanssa. Kylmyys tuntui jokaisessa hengenvedossani, suljin parvekkeen oven perässäni ja kaivoin pahvilaatikosta uudet talvikenkäni, olin ostanut ne kesällä ajatellen juuri sitä hetkeä, kun jonain lokakuun päivänä ensilumi sataisi ja verhoaisi maiseman lumivalkoiseen huntuun.

 

Vain hetkeä myöhemmin kävelin lumivalkoiseen huntuun verhoutuneita tuttuja katuja, kuulokkeissani kaikuivat tavallaan kuin juuri oikeaan aikaan Tove Janssonin vuosikymmeniä sitten kirjaansa Taikurin hattu kirjoittamat sanat "Ulkona satoi lunta hiljaa ja tiheästi. Se peitti jo portaat ja riippui raskaana yli katon ja ikkunanpielien. Pian koko muumitalo oli vain pehmeä, pyöreä lumikinos. Kellot lakkasivat toinen toisensa jälkeen tikittämästä, talvi oli tullut" ja katselin, kuinka rohkea orava jätti pienet jalanjälkensä koskemattomaan lumeen ylittäessään kadun. Käänsin katseeni taivaalle ja tunsin, kuinka lumihiutaleet putosivat kevyesti kalpeille kasvoilleni, siinä on aina jotain taianomaista, ensilumessa, mietin itsekseni kävellessäni lyhyttä metsäpolkua ja hymyilin ruskaan verhoutuneille lehdille, jotka pilkottivat lumivalkoisen hunnun alta. Siinä on aina jotain taianomaista, mietin istuessani hetkeksi aloilleni ja katsellessani, kuinka lumihiutaleet tanssivat ilmassa heti ennen kuin putosivat maahan, se oli ihmeellinen hetki ja seuraavana aamuna lumi oli poissa, kaupunki verhoutui taas harmaaseen.

 

IMG_9865IMG_9962IMG_9887

Lähetä kommentti

© Rakkaudella, Jenna Anette. Design by FCD.