Vuosia sitten minulla oli hetkittäin tapana kirjoittaa pienistä ja toisinaan vähän suuremmistakin asioista, jotka olivat tehneet minut viimeisimpien viikkojen aikana onnelliseksi. Niistä sellaisista asioista, jotka olivat saaneet minut hymyilemään aikaisina aamuina kylmyyden tuntuessa ihan jokaisessa solussani ja myöhäisinä iltoina, kun pimeys laskeutui kaupungin ylle. Niiden asioiden kirjoittaminen tuntui silloin tärkeältä ja kun olen myöhemmin palannut niihin teksteihin, ne ovat saaneet minut hymyilemään ja juuri siksi tahdonkin tänään kirjoittaa jälleen niistä asioista, jotka ovat tehneet minut viime aikoina onnelliseksi.
Viime aikoina minut on tehnyt onnelliseksi..
x Vaaleanpunaiseen verhoutuva taivas aikaisina aamuina. Viimeisimmät viikot olen herännyt pienen aarteemme kanssa aamuisin ennen auringonnousua ja vaikka armottoman lyhyiden yöunien jälkeen herääminen on tuntunut hetkittäin vaikealta, olen rakastanut katsella niinä aikaisina aamuina, kuinka taivas verhoutuu pieneksi hetkeksi vaaleanpunaiseen ennen auringonnousua. Ikkunalasin takana koko kaupunki uinuu vielä hetken vaaleanpunaisen taivaan alla, vastapäisten kerrostalojen ikkunoissa ei näy vielä valoja ja tuntuu kuin olisimme sen pienen hetken ihan kahdestaan taivaan verhoutuessa vaaleanpunaiseen, ne ovat tuntuneet jotenkin kovin erityisiltä hetkiltä.
x Valokuvaaminen auringonnousun aikaan. Sen lisäksi, että olen rakastanut katsella, kuinka taivas verhoutuu pieneksi hetkeksi vaaleanpunaiseen ennen auringonnousua, olen rakastanut käydä juuri auringonnousun aikaan pienen aarteemme ja pienen karvakuonomme kanssa valokuvaamassa. Valo on ollut kauniin pehmeää ja ilmassa on tuoksunut rauhoittavasti syksy, kun olemme pysähtyneet vähitellen ruskaan verhoutuvan maiseman keskellä aina pieneksi hetkeksi valokuvaamaan, ikuistamaan tätä meidän ensimmäistä yhteistä syksyämme valokuviin.
x Pienen aarteemme hymyt. Kaikista onnellisimmaksi minut on viime aikoina tehnyt se, kuinka pieni aarteemme hymyilee minulle puhuessani hänelle ja jokeltelee tehdessäni jotain hassua tai nähdessään jotain kiinnostavaa. Kun ihmettelin pienen aarteemme potkuja raskauden viimeisen kolmanneksen aikana, kuvittelin usein itsekseni, miltä tuntuisi nähdä oman pienen aarteemme ensimmäiset hymyt ja on myönnettävä, että ne ovat tehneet minut onnellisemmaksi kuin olisin koskaan osannut kuvitellakaan. Meidän pieni ja niin uskomattoman rakas aarre ❤
x Kirpputorien kiertäminen kaikessa rauhassa. Ennen meidän pienen aarteemme syntymää en koskaan kuulunut ihmisiin, jotka erityisemmin nauttisivat kirpputorien kiertämisestä, mutta pienen aarteemme syntymän jälkeen olen viettänyt aikaa kirpputoreilla enemmän kuin koskaan elämäni aikana. Kirpputorien kiertäminen ja löytöjen tekeminen pienelle aarteellemme ovat olleet viime aikoina ihan ehdottomasti sellaisia asioita, jotka ovat tehneet minut tavattoman onnelliseksi. Minusta tuntuu, että tänäänkin, kun ikkunalasin takana syyssade piiskaa mustaa asfalttia armottomasti, lähdemme pienen aarteen kanssa käymään jollain kirpputorilla ihan kaikessa rauhassa.
x Autolla ajaminen, ihan yksinkertaisesti autolla ajaminen. Sen jälkeen, kun kaksi vuotta sitten sain ajokortin, tämä kaupunki on alkanut avautumaan minulle aivan uudella tavalla ja se on tehnyt minut valtavan onnelliseksi, mutta en olisi koskaan uskonut, kuinka suunnattomasti rakastuisin autolla ajamiseen. Viime aikoina olen ajanut pienen aarteemme kanssa päivittäin ja yllättävän usein havahtunut miettimään, kuinka tavattoman onnelliseksi minut tekee se, että minulla on mahdollisuus tehdä niin ja lisäksi se, että se helpottaa arkeamme valtavasti.
Lähetä kommentti