28. heinäkuuta 2022

TAIANOMAISEN KAUNIS ILTA LAPSUUSVUOSIEN RANNALLA

IMG_4801IMG_4842IMG_4862

 

Viimeisinä päivinäni rakkaassa pikkukaupungissa pyöräilin iltaisin juuri ennen auringonlaskua metsän poikki rantaan, jossa minulla oli lapsuusvuosinani aina tapana uida kavereideni kanssa, sinne oli lyhyt matka entisestä lapsuudenkodistani ja se tuntui kesäisin maailman parhaimmalta paikalta, vesi oli lähes poikkeuksetta lämmintä ja auringonsäteet lämmittivät poskipäitämme kastaessamme varpaamme rantaveteen. Vuosien saatossa ranta on hiljentynyt ja kaartaessani yhtenä iltana metsätieltä rantaan minä en voinut olla muistelematta lapsuusvuosieni kesäpäiviä, jolloin ranta täyttyi nauravista lapsista, sinä iltana samalla rannalla oli hiljaista ja vain ympärilläni humiseva vanha metsä rikkoi sieluani rauhoittavan hiljaisuuden. Aurinko oli alkanut juuri laskea, minä riisuin rikkinäiset kenkäni ja pysähdyin hetkeksi katselemaan, kuinka auringonlasku verhosi maiseman uskomattoman kauniiseen harmoniaan, en ollut hetkeen nähnyt mitään niin äärettömän kaunista, mitään yhtä taianomaista.


Vuosia sitten rakastin valokuvata auringonlaskuja, istua rantakallioilla aivan viimeisiin auringonsäteisiin asti ja pyöräillä illan hämärtyessä kotiin, mutta kävellessäni paljain jaloin viileällä rantahiekalla unohduin miettimään, kuinka viime kerrasta oli luvattoman kauan. Kuin huomaamattani olin kaivannut sitä äärettömästi, minä mietin kastaessani jalkani lämpimään rantaveteen ja hengittäessäni sitä taianomaista hetkeä keuhkojeni täydeltä, se oli ehdottomasti yksi tämän kesän kauneimmista hetkistä. Annoin mekkoni helman kastua kävellessäni pidemmälle lämpimässä järvivedessä, suljin aivan hetkeksi silmäni ja hengitin syvään, kuuntelin korkeiden puiden huminaa ympärilläni ja annoin viileän tuulen leikkiä hiuksillani, kaikki se taianomaisuus sai sieluni rauhoittumaan. Pian aurinko laski kaukana horisontissa jättäen jälkeensä harmoniaan verhotun kauniin taivaan, joka vaihtuisi ihan vähitellen tummansiniseen samettiin, minä pyöräilin metsän poikki takaisin kotiin ja myöhemmin iltahämärässä istuin lämpimässä paljussa kuuntelemassa viereisen koivun huminaa, oli ollut aivaan taianomaisen kaunis ilta.

 

IMG_4856IMG_4785

Lähetä kommentti

© Rakkaudella, Jenna Anette. Design by FCD.