Minulla on ollut muutaman vuoden ajan tapana kirjoittaa asioista,
jotka ovat tehneet minut onnelliseksi, minulla on ollut
tapana kirjoittaa asioista, jotka ovat saaneet minut hymyilemään
aikaisin aamulla ja asioista, jotka ovat saaneet minun sydämeni
muuttamaan rytmiään. Tänään aion kirjoittaa teille asioista, jotka ovat tehneet minut onnelliseksi tänä kesänä, saaneet minut huokaisemaan itsekseni keskellä yötä katsellessani edessäni avautuvaa valtavan kaunista maisemaa hotellihuoneen ikkunasta ja hymyilemään ajaessani rakkaaseen pikkukaupunkiin.
Tänä kesänä minut on tehnyt onnelliseksi..
x Pienen karvakuonon kanssa kahdestaan ajaminen. En ole kirjoittanut siitä sanaakaan, mutta viime talvena käytin aivan valtavan suuren osan ajastani (ja myös mieheni ajasta) siihen, että oppisin ajamaan autoa tai ehkä lopulta enemmänkin siihen, että uskaltaisin ajaa. Matka ajokortin saamiseen oli pitkä ja hetkittäin haastavakin, mutta ajaessani kesäkuussa pienen karvakuononi kanssa ensimmäistä kertaa kahdestaan kaksisataa kilometriä Jyväskylästä Savonlinnaan en voinut olla hymyilemättä itsekseni, kuinka onnellinen olin siitä, etten minä silloin talvella luovuttanut. Pienen karvakuonon kanssa kahdestaan ajaminen on tehnyt minut tänä kesänä äärettömän onnelliseksi ja olen nauttinut aivan suunnattomasti kaikista niistä hetkistä tien päällä, siitä vapauden tunteesta, josta en osannut edes haaveilla ennen tätä kesää ja niitä hetkiä Jyväskylän ja rakkaan pikkukaupungin välillä.
x Uiminen viileässä järvivedessä lämpiminä kesäpäivinä. Viettäessäni juhannusta rakkaassa pikkukaupungissa sukelsin viileään järviveteen ensimmäistä kertaa neljään kokonaiseen vuoteen ja se teki minut silloin juuri niin uskomattoman onnelliseksi, että yhä edelleen, kirjoittaessani tätä tekstiä elokuun ensimmäisinä päivinä, ajatus siitä saa minut hymyilemään. Kesäkuun viimeiset päivät olivat niin lämpimiä, että pyöräillessäni vanhan kylän poikki rantaan ja sukeltaessani viileään rantaveteen mietin aina hetkittäin itsekseni, kuinka valtavan onnekas olin, että vietin ne päivät juuri rakkaassa pikkukaupungissa ja että rantaan pääsi niin nopeasti polkupyörällä.
x Taianomaisen kauniit auringonlaskut. Niin kauan kuin muistan,
olen rakastanut valokuvata auringonlaskuja, istua viileällä
rantakalliolla aina niihin viimeisiin auringonsäteisiin asti tuulen
tarttuessa hetkittäin hiuksiini ja pyöräillä myöhemmin illan hämärtyessä
kotiin, kuunnella puiden huminaa ympärilläni. Viettäessäni ensimmäistä
lomaviikkoani rakkaassa pikkukaupungissa minä pyöräilin iltaisin rantaan
hengittämään ja katselemaan, kuinka auringonlasku maalasi maiseman
taianomaiseen harmoniaan, ne olivat äärettömän kauniita iltoja ja
kävellessäni rantavedessä minussa asui rauha, valtameren kokoinen rauha,
horisontissa loistavaa aurinkoa suurempi onni.
x Livemusiikki ja matkat rakkaisiin kaupunkeihin. Olen ehtinyt matkustaa tänä kesänä rakkaan pikkukaupungin lisäksi Helsinkiin ja ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen myös Tampereelle, hukkunut musiikin loputtomaan voimaan yleisömeren keskellä ja nukkunut yöni kauniissa hotellihuoneissa, ottanut aikaa itselleni ja nauttinut jokaisella hengenvedollani. Matkat niihin rakkaisiin kaupunkeihin ovat olleet minulle tänä kesänä jotenkin aivan erityisiä ja katsellessani yhtenä kesäkuisena sunnuntaina edessäni avautuvaa maisemaa Grand Hotel Tammerin ikkunasta juuri ennen nukahtamista huokaisin itsekseni, kuinka tavattoman onnellinen minä olin kaikesta, siitä kaupungista ja livemusiikista, johon olin saanut hukkua vain muutamaa tuntia aiemmin värivalojen loisteessa.
x Mökillä viettämämme viikko. Vietimme juuri viikon rauhallisten metsien keskellä mökillä ja vaikka minä aion kirjoittaa teille siitä myöhemmin lisää, en voi olla kirjoittamatta jo nyt, kuinka valtavan onnelliseksi minut teki lämpimät kesäillat kävellessämme pitkin hiljaista kylätietä ja kauniit auringonsäteisiin verhoutuneet päivät, kun ajoimme Vilkaharjulle katselemaan uskomattomia maisemia. Kaunis viikko, uskomattoman kaunis viikko, josta aion kirjoittaa teille lisää, kun palaan ensi viikolla Jyväskylään ja pääsen työpöytäni ääreen kirjoittamaan.
Lähetä kommentti