Jos minua ei vaivaisi sellainen tiedättehän, writer's block, saattaisin kirjoittaa teille siitä, kuinka yhtenä yönä katselin pimeää maisemaa ikkunalasin takana Helsingistä Jyväskylään saakka, annoin musiikin keinuttaa mukanaan harmoniaan ja kuinka päästessäni aamuyöllä perille maailman rakkain ihminen antoi lahjan, jonka merkitys itselleni on niin käsittämättömän suuri, ettei siihen riitä sanat. Saattaisin kirjoittaa siitä, kuinka olen hetkittäin katsellut itseäni peilistä ja purrut huultani verille asti ollakseni itkemättä, saattaisin kirjoittaa siitä, kuinka yhtenä iltana olin uskomattoman onnellinen istuessani paljussa tähtitaivaan alla lumisen maiseman keskellä, sen saman maailman rakkaimman ihmisen kanssa, jonka vuoksi olisin valmis mihin tahansa, sen saman maailman rakkaimman ihmisen, jonka viereen nukahtaminen on yksinkertaisesti parasta, mitä tiedän.
Niin, jos minua ei vaivaisi tämä writer's block, saattaisin kirjoittaa teille siitä niistä illoista, kun olen istunut pienessä yksiössäni ja sulkenut hetkittäin silmäni musiikin kuulostaessa täydelliseltä, lausunut rakkausrunoja akustiselle kitaralleni ja antanut sitten kyynelten valua poskipäilleni sanojen so leave the light on, i'm coming home / it's getting darker, but i'll carry on / the sun don't shine, but it never did / and when it rains, it fucking pours / but i think i like it / and you know that i'm in love with the mess / i think i like it lävistäessä keuhkoni, istunut hetken osaamatta ajatella mitään. Saattaisin kirjoittaa teille siitäkin, kuinka olen kaivannut tätä blogia enemmän kuin olisin koskaan osannut kuvitellakaan, kaivannut sitä suunnatonta rakkauttani kirjoittamiseen ja valokuvaamiseen, sitä suunnatonta rakkautta, jonka aina hetkittäin tunnen jokaisessa hengenvedossani.
Saattaisin kirjoittaa siitä, kuinka aion tulevaisuudessa kirjoittaa enemmän.
Lähetä kommentti