24. kesäkuuta 2025 Jyväskylä, Suomi

KORVAAMATTOMAN ARVOKKAITA HETKIÄ

IMG_3154-Enhanced-NR-2IMG_3439-Enhanced-NRIMG_3177-Enhanced-NR

 

Toukokuun viimeisenä aamuna katselin vieressäni levollisesti nukkuvaa omaa pientä aarrettamme, valonsäteet tunkeutuivat hämärään huoneeseen verhojen välistä ja ikkunalasin takana kaupunki alkoi vähitellen heräämään uuteen päivään. Kaivauduin vielä aivan hetkeksi peiton alle ja kuuntelin pienen aarteemme tuhisevan unissaan, on uskomaton onni saada herätä jokaisena aamuna hänen vierestään, hymyilin itsekseni ja avatessani seuraavan kerran silmäni hän katseli minua aivan läheltä, nauroi nähdessään minun avaavan silmäni. Nousimme avaamaan verhot ja valo tulvi sisään makuuhuoneeseen, joka tuoksui vielä hetken unelta, yön rauhoittavalta hämärältä.

 

Hetkeä myöhemmin istuimme keittiössä syömässä aamiaista, ikkunalasin takana taivas verhoutui harmaaseen ja mietin ääneen, olisikohan viimein aika pestä kotimme ikkunat. Se taisi jäädä viime keväänäkin väliin, naurahdin katsellessani ikkunanpielissä roikkuvia hämähäkinseittejä ja sadepisaroiden jälkeensä jättämiä jälkiä likaisessa ikkunalasissa. Pieni aarteemme piteli lusikkaa kädessään ja katseli minua ihmeissään, ehkä ne hämähäkinseitit saisivat odottaa parempaa hetkeä, siinä hetkessä olisi tärkeämpää olla olemassa hänelle, syödä hänen kanssaan aamiaista ja ihmetellä sitten yhdessä tätä suurta kaunista maailmaa, jokaista uutta auringonnousua ja -laskua.

 

IMG_3403

 

Hänelle myös ne ikkunanpielissä roikkuvat hämähäkinseitit olisivat sitäpaitsi uusi ja ihmeellinen asia, hymyilin kävellessäni myöhemmin omenatarhassa pieni aarteemme sylissäni. Omenatarha oli sinä toukokuun viimeisenä aamuna äärettömän kaunis, taivas verhoutui harmaan rauhoittaviin sävyihin ja ihmetellessämme omenapuiden valkoisia kukkia en olisi voinut olla yhtään onnellisempi siitä, että sain ihmetellä sitäkin hetkeä yhdessä hänen kanssaan pienen karvakuonon seuratessa meitä uskollisesti. Ne hetket ovat aivan korvaamattoman arvokkaita, sellaisia, joita minä en vaihtaisi koskaan mihinkään ja ehkä juuri siksi en osannut olla hymyilemättä, kun illalla sadepisarat valuivat pitkin likaisia ikkunalaseja, ne ehtivät kyllä epäilemättä odottaa parempaa hetkeä.

 

IMG_3174-Enhanced-NRIMG_3473-Enhanced-NR

Lähetä kommentti

© Rakkaudella, Jenna Anette. Design by FCD.