Parasta tässä syksyssä on ollut..
x Ruskaan verhoutunut luonto. Tänä vuonna odotin syksyä enemmän kuin olen odottanut vuosiin ja kun ilmassa alkoi vähitellen tuoksua lähestyvä syksy, hymyilin itsekseni pysähtyessäni pienen karvakuonon kanssa aamuisin katselemaan järvelle. Syyskuun viimeisinä päivinä syksy oli tullut jäädäkseen ja luonto alkoi verhoutua ruskan äärettömän kauniisiin väreihin, niistä väreistä saimme nauttia lokakuun jokaisena päivänä. Olen kävellyt pitkin metsäpolkuja hengittämässä raikasta ilmaa keuhkojeni täydeltä, juossut pienen karvakuonon kanssa korkeiden koivujen varjosssa ja pysähtynyt aina hetkittäin vain katselemaan, ihmettelemään näitä taiainomaisia hetkiä.
x Lomaviikko lokakuun alussa. Meillä on ollut viime vuosien aikana tapana pitää vuosilomaa lokakuun alussa ja matkustaa mökille nauttimaan syksyn kauneimmista väreistä, katselemaan öisin kirkastaa tähtitaivasta kaiken loputtoman pimeyden keskellä ja kuuntelemaan metsän huminaa ympärillämme. Rakas mökki kuitenkin myytiin kesällä ja tänä syksynä jäimme kotiin viettämään lokakuun ensimmäistä viikkoa, kuljimme pitkin metsäpolkuja katselemassa luonnon verhoutuvan kauneimpiin sävyihinsä, istuimme iltaisin saunassa ihmettelemässä elämää ja nukuimme yömme olohuoneessa. Se oli kaunis viikko ja olen onnellinen siitä, että päätimme jäädä kotiin.
x Rauhalliset illat ja hyvät yöunet. Tänä syksynä on tuntunut aivan erityisen tärkeältä rauhoittua iltaisin, istua kaikessa rauhassa olohuoneen sohvalla ja katsoa vuosien takaisia valtavan rakkaita tv-sarjoja, kun ikkunalasin takana maisema verhoutuu tummansiniseen ja kauempana vastarannalla kaupunki alkaa jo vähitellen hiljentyä. Rauhalliset illat ja niitä seuranneet hyvät yöunet ovat tehneet minut tänä syksynä äärettömän onnelliseksi ja tuntuu kuin ensimmäistä kertaa kevään jälkeen olisin osannut rauhoittua, antaa itselleni aikaa myös levätä.
x Musiikki, joka on palannut luokseni kuin vanha ystävä. Aina syksyisin se tapahtuu, musiikki palaa luokseni kuin vanha ystävä ja ottaa turvalliseen syliinsä minun kävellessäni pitkin hämärtyviä katuja, ja niin se tapahtui tänäkin syksynä, enkä olisi voinut olla siitä yhtään onnellisempi. Syksyssä on aina jotain taianomaista, joka saa musiikin aina palaamaan luokseni, pysähtymään kuuntelemaan ja ihmettelemään, kuinka valtavasti rakastan.
x Lämpimät neuleet ja villasukat. Vaikka rakastan pukeutua kesäisin kauniisiin mekkoihin, odotan koko kesän vuodesta toiseen sitä, että pääsen pukeutumaan lämpimiin neuleisiin ja etsimään eteisen laatikoista villasukat, kun kotimme lattia alkaa tuntumaan kylmältä jalkojeni alla. Tänäkin syksynä olin valehtelematta ihan valtavan onnellinen saadessani kietoutua ensimmäisinä viileinä syyspäivinä lämpimään neuleeseen kävellessäni pienen karvakuonon kanssa aikaisina syysaamuina pitkin rantaraittia ja laittaessani muutama vuosi sitten neulomani villasukat jalkaan illan hämärtyessä ikkunalasin takana ja kaupungin vähitellen hiljentyessä vastarannalla.
x Vahva tunne siitä, että jotain päättyy ja samalla jotain alkaa. Syksyt ovat tavallaan aina olleet minulle uuden alkuja, mutta tänä syksynä minulla on ollut jotenkin erityisen vahva tunne siitä, että jotain päättyy ja samalla jotain uutta alkaa. En tiedä vielä, mitä se on, mutta minulla on vahva tunne siitä, että jotain on muuttumassa.
x Joulun odottaminen ilman, että sitä pidetään tavattoman kummallisena. Joulu on ollut minulle aina vuoden rakkain juhla, se on ollut sitä minulle lapsuusvuosistani asti ja edelleen, aina joulun lähestyessä minun mieleni palaa niihin lapsuusvuosien jouluihin, siihen taianomaisuuteen. Vaikka joulut eivät ole enää samanlaisia kuin ne olivat lapsuusvuosinani, vuosi toisensa jälkeen odotan joulua enemmän kuin mitään muuta juhlaa ja myös tänä vuonna kaivoin joulukoristeet esille häkkivarastosta marraskuun ensimmäisenä päivänä, toin joulun kotiimme.
Lähetä kommentti