ILOSAARIROCK 2014

Ilosaarirockissa olin äärettömän onnellinen

söin mansikoita auringonsäteiden lämmössä

ja hetkittäin hymyilin typerästi

itsekseni tuntematta pelkoa,

ainoastaan rikkoutumatonta rauhaa

selkärangassani hukkuessani musiikkiin,

nostaessani käteni ilmaan rakkaudesta

loputtomasta onnellisuudesta

tai ehkä suunnattomasta, en tiedä
olisiko se sitten vahvempaa

hetkittäin suljin silmäni tunteakseni
olevani olemassa ainoastaan siinä hetkessä
tunteakseni musiikin jokaisella

hengenvedollani  hauraammalla  

kuinka rintalastan alla hetkittäin muuttui rytmi
Olavi Uusivirta, Jenni Vartiainen, Trentemøller
ja kuinka itkemisestä The Blankoon riemu
tunkeutui selkäytimeeni ihan varoittamatta

(kuuntelit jossain kaukana)  

enkä oikeastaan uskalla kirjoittaa kaikista hetkistä
onnellisuutta kengänpohjissani tanssittiin pimeässä
laulettiin rakkaudesta äärettömästä rikkinäisestä ja
aamuyöllä hymyiltiin toisillemme 

   kuinka onkaan tässä hetkessä

        kaikki

hiukset sekaisin aamuauringossa naurettiin
(vaikka oli jatkuvasti tukahduttavan kuuma)
auringonsäteille kasvoillamme onnellisuutta

onnellisuutta sanoinkuvailematonta musiikin hukuttaessa

loputtomaan rakkauteensa Ellie Gouldingin noustessa lavalle

kyyneleet silmäkulmassa olin enemmän kuin koskaan elossa

   kaikki mitä rakastan   

    siinä hetkessä     

kyyneleet eivät jääneet kiteiksi silmäkulmiini maailma
uskomatonta kauneutta Lapkon ollessa täydellisyyttä

ensimmäisestä hengenvedosta viimeiseen asti

tunsin löytäneeni kotiin             

 if you never dream    

you'll never fly   

(kiitos)