25. syyskuuta 2017

MUISTOT KUIN LAPSUUDEN KIILTOKUVIA

IMG_5324IMG_5348

Viime lauantaina kävelin edesmenneen isomummoni pihassa auringonsäteiden lämmittäessä poskipäitäni, katselin edessäni avautuvaa maisemaa kuin muistaisin sen lapsuudestani ja mietin sitten, että ollakseni rehellinen muistoni niistä maisemista ovat kuitenkin todella vähäiset, kuin kiiltokuvia lapsuuteni kauneimmissa kirjoissa. Kesän aikana pitkäksi kasvanut heinä oli vallannut auringonsäteisiin verhoutuneen pihan, keltaisen puutalon portaita oli tuskin kukaan kulkenut aikoihin ja ikkunalasien takana rikkoutumatonta hiljaisuuttaan kaikuvissa huoneissa aika tuntui pysähtyneen paikoilleen, muistin nähneeni kaiken sen mustavalkoisissa valokuvissa, niissä, jotka taittoivat vähän seepiaan. Nähneeni kaiken sen elämän niiden ikkunalasien takana, auringonsäteisiin verhoutuneen onnellisuuden lasten kasvoilla ja kesäpäivien rauhallisuuden kaukana keskustasta, nähneeni isomummoni kasvot ja hetkiä jostain menneisyydestä, niitä mustavalkoisiin kuviin ikuistettuja hetkiä, jotka olivat aikoinaan olleet kokonainen elämä.

Muistin nähneeni elämää ennen minua ja vain muutamia hetkiä syntymäni jälkeen, mutta oli olemassa myös jotain sellaista, minkä muistin nähneeni omin silmin enkä pelkästään vanhoissa mustavalkoisissa valokuvissa, nimittäin käveltyäni hetken hiekkatietä pitkin pääsin talolle, jossa vielä vuosi sitten asui mummoni sisko, sama äärettömän ihana ihminen, joka kattoi pöydän aina kauniisti vieraillessamme koko pienen sukumme voimin ja neuloi aikoinaan villasukkia meille lapsille joululahjaksi, kirjoitti päiväkirjaa käsittämättömän pienellä käsialallaan. Istuessani siinä pienessä talossa tunsin tämän harmaahiuksisen ihanan sympaattisen naisen edelleen kaikkialla, kuin hän olisi ollut tavallaan läsnä aivan jokaisella hengenvedollani ja istunut kanssamme kahvipöydässä, hymyillen kysynyt hetkittäin jotain uudelleen, kun ei ollut kuullut. Sellaisena minä tulen hänet aina muistamaan, mietin kävellessäni hiekkatietä takaisin edesmenneen isomummoni pihaan ja istuessani autossa hymyilin itsekseni, kuinka valtavan kaunis päivä.

IMG_5322IMG_5379IMG_5346

Lähetä kommentti

© Rakkaudella, Jenna Anette. Design by FCD.