28. tammikuuta 2015

money for nothing

talvi 113lapko 067
On todennäköisesti täysin tarpeetonta kirjoittaa, kuinka aikoinaan rakastuin Lapkoon lumisateen muuttaessa ikkunalasin takana hetkittäin suuntaansa tai kuinka rakkauteni kasvoi niin uskomattoman suureksi, ettei sille lopulta löytynyt määritelmää ensimmäisestäkään sivistyssanakirjasta, todennäköisesti täysin tarpeetonta. Ei kuitenkaan ole täysin tarpeetonta kirjoittaa siitä, kuinka kyseinen yhtye julkaisi aiemmin tammikuussa uutta materiaalia ja kuunnellessani Money For Nothing nimisen biisin ensimmäistä kertaa vuorokauden vaihtuessa seuraavaan olin ainoastaan sanattomuutta: musiikin vetäessä ensimmäisten sekuntien aikana kuuntelijaansa armottomasti turpaan ja pakottaessa kyyneleet silmäkulmaan minä tavallaan uskoin lumisateen muuttaneen ikkunalasin takana suuntaansa, niin uskomattoman vahvasti musiikki keinutti mukanaan.

Money For Nothing on sellainen biisi, jota oli unohduttava kuuntelemaan tummansinisen taivaan vaihtuessa vähitellen auringonsäteisiin ja tunnettava sitten musiikki jokaisella hengenvedollaan, kun Ville Malja tuntui laulavan suoraan rauhattomaan sydämeeni, että kaikki on tässä. Money For Nothing on helvetin kova biisi ja vaikka voisin kirjoittaa siitä, kuinka sunnuntaina osallistuin yhtyeen uusimman musiikkivideon kuvauksiin ja vietin valehtelematta yhden elämäni onnellisimmista illoista, kirjoitan odottavani helmikuussa ilmestyvää albumia äärimmäisen innoissani. Nimittäin kuullessani Rave In Peace nimisen biisin ensimmäisen kerran lokakuussa värivalojen loisteessa kyyneleet virtasivat poskipäilleni suunnattomasta onnellisuudesta ja nostin käteni ilmaan tunteakseni olevani uskomattoman vahvasti elossa, eikä kyyneleet olleet kaukana sunnuntaina videokuvauksissakaan, siksi minä odotan helmikuussa ilmestyvää albumia innoissani. 

Koska musiikki merkitsee enemmän kuin mikään.
lapko 102talvi 117lapko 098

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti