25. huhtikuuta 2018

MIKÄ TEKEE MINUT ONNELLISEKSI JUURI NYT?

IMG_0501IMG_0523

Kirjoitin maaliskuussa, kuinka viimeisimmän kuukauden aikana minut oli tehnyt aivan käsittämättömän onnelliseksi pikkukaupungin rauhallisuus ja kuinka mikään ei tuntunut samalta kuin se rauhallisuus ikkunalasin takana herätessäni vanhassa huoneessani, iltapäivisin kävellessäni koirien kanssa kylän poikki rantaan tai iltaisin takkatulen lämmittäessä tupakeittiötämme. Kirjoitin, kuinka minut oli tehnyt onnelliseksi koiranpennut, jotka eivät olleet vielä edes syntyneet, mutta jo pelkästään se, että pystyin tuntemaan niiden pikkuisten karvakuonojen liikkeet mustan koiramme vatsassa, oli itsessään asia, joka oli tehnyt minut tavattoman onnelliseksi, siinä vain oli jotain todella uskomatonta. Lisäksi minut oli tehnyt onnelliseksi lapsuudenkotini vanha ja kulunut parkettilattia, joka on täynnä elämisen jälkiä sekä aurinkoiset päivät, jotka olivat saaneet minut kuljettamaan kameraa useammin mukanani kulkiessani ihanan tuttuja kadunkulmia tämän pikkukaupungin rauhallisuudessa sekä kirjoittamaan enemmän kaikesta siitä, mitä olin nähnyt ympärilläni. Nyt aion tapani mukaisesti kirjoittaa teille siitä, mikä on tehnyt minut nyt huhtikuussa onnelliseksi ja ne asiat tulevat tässä:

x Kevät ja aurinkoiset päivät. Olen oikeastaan aina rakastanut enemmän syksyä kuin kevättä, mutta tänä vuonna kevät on tehnyt minut aivan äärettömän onnelliseksi ja saanut minut inspiroitumaan aivan eri tavalla kuin koskaan aiemmin. En tavallaan osaa edes sanoa, miksi kevät on nimenomaan juuri tänä vuonna tehnyt minut niin onnelliseksi, mutta olen kuitenkin ollut äärettömän onnellinen jokaisesta aurinkoisesta päivästä, lumipeitteen alta paljastuvasta luonnosta ja no, yksinkertaisesti aivan kaikesta, mistä tietää, että kevät on hetki toisensa jälkeen vahvemmin ja myös jäädäkseen täällä. 

x Öiset vesisateet. Aivan ehdottomasti yksi maailman ihanimmista asioista on herätä keskellä yötä siihen, kun vesisade rummuttaa peltikattoon ja nukahtaa uudelleen kuunnellen sateen ropinaa, en tiedä kovin montaa asiaa, jotka saisivat minut rauhoittumaan samalla tavalla kuin öiset vesisateet. Samalla voisin mainita myös sen sateen jälkeisen tuoksun, kun kävelee vesisateen jälkeen tutuimpia kadunkulmia tai metsän rauhassa ja ilma on äärettömän puhdasta, sellainen tekee aina kovin onnelliseksi etenkin näin keväisin, kun muuten ilma on täynnä katupölyä ja se tuntuu keuhkoissani.

IMG_0520

x Pellavamekko ja vaaleanpunaiset kengät. Minulla ei muistaakseni ole koskaan aiemmin ollut yhtäkään vaatetta, joka olisi ollut 100% pellavaa, mutta huhtikuun puolivälissä tilasin itselleni mustan pellavamekon Zalando Loungesta ja se tekee minut tavattoman onnelliseksi jo pelkästään siksikin, että se tuntuu niin laadukkaalta materiaaliltaan. Vaatteiden suhteen minut tekee onnelliseksi myös sinä samana iltana, kun kävin katsomassa ensimmäistä kertaa kauhuelokuvan valkokankaalta, ostamani vaaleanpunaiset kengät. Ostin ne tavallaan ihan hetken mielijohteesta, mutta olen silti kovin rakastunut niihin ja vaaleanpunaiseen väriin muutenkin, minulla on ilmeisesti jokin vaaleanpunainen kausi menossa.

x Musiikki. Huhtikuussa olen rakastunut taas musiikkiin, joka palaa luokseni joka vuosi kevään mukana, mutta olen myös rakastunut musiikkiin, jonka luokse olen löytänyt tieni vasta tänä keväänä, musiikkiin, joka on samalla tehnyt minut jotenkin järjettömän onnelliseksi. Esimerkkinä minun on ehdottomasti mainittava HAEVN, jonka musiikillinen taideteos Fortitude on aivan henkeäsalpaavan kaunis ja sanojen and the world’s love holds me / and the world’s love holds me verhotessa hetkiäni harmoniaan on tuntunut kuin kaikki olisi siinä, kuin kaikki olisi siinä musiikissa. Sen musiikin kanssa maailma näyttää linssin lävitse vielä kauniimmalta kuin se näytti siinä hetkessä, kun minä istuin jäällä kuvaamassa auringonlaskua tai siinä hetkessä, kun löysin kevään takapihan metsästä ja katselin sitä linssin lävitse, sen musiikin kanssa askeleeni ovat kevyemmät ja kevät saapui nopeammin, sen musiikin kanssa kaikki on taianomaista.

x Koirat. Tämä ei varmaan tullut yllätyksenä, mutta viimeisimmän kuukauden aikana minut on tehnyt ihan tavattoman onnelliseksi koiranpennut, jotka täyttivät maanantaina jo neljä viikkoa ja ovat oppineet paljon kaikenlaista uutta sekä saaneet terävät hampaansa, jotka tarttuvat aina kovin armottomasti varpaisiini. Kuuden koiranpennun kanssa yksikään päivä ei ole samanlainen eikä huonoinkaan päivä voi olla kovin huono, kun viettää aikaa näiden viattomista ja pienistä pennuista omatoimisiksi ja vauhdikkaiksi kasvaneiden pentujen kanssa. Pentujen lisäksi minut on tehnyt onnelliseksi luonnollisesti myös meidän kaksi aikuista koiraa, joista varsinkin tämä nuorempi on viettänyt kanssani aikaa melkein luvattoman paljon ja katsellut metsässä, kun ikuistan hetkiä valokuviin, suosittelen viettämään aikaa koirien kanssa.

x Takapihan metsä. Olen viimeisimmän kuukauden aikana viettänyt enemmän aikaa metsässä kuin koko alkuvuoden aikana yhteensä, minä olen kävellyt vanhojen ja korkeiden havupuiden varjostamia polkuja, kääntänyt katseeni kohti aurinkoa pysähtyessäni hetkeksi kuuntelemaan metsän humisevan ympärilläni ja sitten ihan vain ollut, istunut aloillani ja katsellut, kuinka ympärilläni metsä heräilee talven jälkeen. Siinä on jotain todella rauhoittavaa, jotain sellaista, mikä saa rauhan kulkemaan pitkin selkärankaani ja tuntumaan jokaisessa hengenvedossani, siinä on yksinkertaisesti jotain todella ainutlaatuista ja sellaista, mitä en löydä mistään muualta. Kerta toisensa jälkeen metsässä käveleminen, puiden humina ja kevään tuoksu ovat tehneet minut aivan suunnattoman onnelliseksi, enkä vaihtaisi sitä tunnetta mihinkään.

IMG_0493IMG_0526

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti