JUURI NYT MINUT TEKEE ONNELLISEKSI

Minä olen viimeisimmän viikon ollut tavallaan aivan äärettömän onnellinen kaikesta, kävellyt rantaan valokuvaamaan auringonsäteiden häikäistessä silmiäni ja seisonut laiturilla kamerani kanssa vain katselemassa kauneutta ympärilläni, hengittänyt jäätävää ilmaa keuhkojeni täydeltä ja kotiin palatessani juonut kuumaa vaniljateetä. Olen ollut äärettömän onnellinen, istunut pienessä asunnossani kirjoittamassa viimeisten valonsäteiden vaihtuessa pimeyteen ja ensimmäistä kertaa kuukausiin ollut niin käsittämättömän inspiroitunut, että olen tuntenut pakahtuvani siihen siitäkin huolimatta, että olen editoinut järjettömästi ja kirjoittanut sitäkin enemmän. Olen ollut käsittämättömän inspiroitunut ja luulen, että nimenomaan se on saanut minut niin äärettömän onnelliseksi, että seuraavaksi aion kirjoittaa teille niistä asioista, jotka tekevät minut juuri nyt onnelliseksi, aion kirjoittaa asioista, jotka ovat viimeisimmän viikon aikana hymyilyttäneet.

x Maailman rakkain ihminen, joka suostuu tyhmältä kuulostaviin valokuvausideoihini ja ehdottaa nykyään yllättävän usein itsekin, että lähdettäisiin valokuvaamaan jotain. Tammikuun viikot, jolloin meillä ei vain yksinkertaisesti ollut mahdollisuutta nähdä toisiamme oli minulle itselleni jotenkin äärimmäisen raskaita ja siksi olenkin aivan tavattoman onnellinen siitä, että meillä oli ihana viikonloppu tämän maailman rakkaimman ihmisen kanssa, rakastan ihan hullusti.

x Disco Ensemble ilmoitti viime keskiviikkona lopettavansa ja soittavansa viimeiset keikkansa joulukuussa Tavastialla kiitoksena faneilleen. Kyseinen yhtye on viimeisimmät kymmenen vuotta kuulunut niihin itselleni henkilökohtaisesti tärkeimpiin yhtyeisiin ja tämä uutinen tuli kieltämättä vähän yllättäen, vaikka toisaalta olin sitä tavallaan osannut odottaakin, eihän yhtye kuitenkaan aivan yhtä aktiivisesti enää toiminut kuin silloin kymmenen vuotta sitten. Jotain tietynlaista hiipumista ainakin tuotannon puolesta oli ollut ehkä havaittavissa, mutta yhtye lukeutui kuitenkin edelleen Suomen parhaimpiin liveyhtyeisiin ja seistessäni elokuussa yhtyeen keikalla värivalojen loisteessa en olisi osannut kuvitellakaan, että tällainen uutinen tulisi. Mikä tässä sitten tekee minut onnelliseksi, ei ole lopettamisuutinen itsessään vaan luonnollisesti se, että olin tarpeeksi nopea ja sain itselleni lipun sille Disco Ensemblen aivan viimeiselle keikalle.

x Uusi villakangastakki. Minä olen kirjoittanut aivan luvattoman useasti kahdeksan vuotta vanhasta, kovin rakkaasta villakangastakistani, mutta en koskaan kuitenkaan ole kirjoittanut siitä, että olen kauan etsinyt uutta tämän kyseisen takin korvaavaa villakangastakkia. Tämä kahdeksan vuotta vanha villakangastakkinihan oli ja on edelleen mielestäni aivan täydellinen ja oli käsittämättömän vaikea löytää edes etäisesti yhtä täydellistä korvaajaa sille, mutta pari viikkoa sitten minua kuitenkin onnisti ja löysin melkein yhtä täydellisen takin. Olen nyt viikon hymyillyt aina pukiessani sen.

x Valoisa yksiöni. Tämä asunto on järjestyksessään kolmas, jossa olen asunut yksin ja jostain tuntemattomasta syystä tämä asunto on ollut nimenomaan se, mihin on ollut vaikein kotiutua. Kaksi edellistä asuntoani ovat alkaneet tuntua kodilta jo ensimmäisten viikkojen jälkeen, mutta tämän asunnon kanssa minulla meni samaan lähes puolitoista vuotta ja tämän tuntuessa nyt viimein kodilta en voisi olla onnellisempi siitä, että minulla on nämä kaksikymmentäseitsemän neliötä. Näiden seinien sisällä on minun oma pieni turvapaikkani, jonka valaisen aina iltaisin kynttilöillä ja kirjoitan sitten keskeneräisiä lauseitani, enkä voisi olla siitä yhtään onnellisempi. Minä olen täällä ihan tavattoman onnellinen.

x Hitaat aamut, kun voi jäädä vielä hetkeksi sänkyyn ja katsoa Netflix-sarjoja kaikessa rauhassa. Olen aina rakastanut hitaita aamuja, mutta vietettyäni kokonaisen kuukauden pikkukaupungin rauhallisuudessa, missä aikaiset aamuni eivät todellakaan olleet hitaita, olen alkanut arvostaa hitaita aamuja entistä enemmän ja nykyään nautiskelen niistä jokaisella hengenvedollani. On yksi maailman ihanimmista asioista keittää ensimmäisenä aamulla teetä, istua aivan rauhassa villasukat jalassa sängyssä hyvän Netflix-sarjan pyöriessä television ruudulla ja piiloutua hetkittäin peiton alle pakoon kylmyyttä. Tällaiset aamut myös auttavat jaksamaan arjessa ja saattavat tehdä päivästä heti aamusta alkaen hyvän.

x Edelliseen liittyen todellakin Netflix-sarjat, nimittäin minulla oli pitkään sellainen tilanne, etten löytänyt Netflixistä itselleni mitään katsottavaa tai jos löysinkin, minä en kuitenkaan jaksanut katsoa mitään yhtä jaksoa pidempään. Tällä hetkellä ehdottomiin lempisarjoihin kuuluvat tosiaan The End of the Fxxxing World, American Horror Story, iZombie, Riverdale ja Dynastia. Netflix-sarjojen lisäksi minun on ehdottomasti mainittava Yle Areenasta löytyvä Donna, joka on katsomisen arvoinen oikeastaan jo pelkästään ihanan Alina Tomnikovin käsittämättömän roolisuorituksen takia ja jonka suosittelen katsomaan niinä hitaina aamuina, varovaisten valonsäteiden maalatessa varjojaan valkoisille seinille.

x Tämä saattaa kuulostaa vähän tyhmältä, mutta minut tekee aivan tavattoman onnelliseksi se, että olen tehnyt paljon työhakemuksia ja ensimmäistä kertaa kuukausiin tuntuu, ettei tämä työnhaku ehkä aivan mahdotonta olekaan. Lisäksi ensimmäistä kertaa kuukausiin tiedostan, että minä olen kaikesta huolimatta aivan tarpeeksi hyvä ja etten todellakaan ole ainoa, joka on tässä samassa tilanteessa, tässä tilanteessa on nimittäin tuhansittain muitakin nuoria, jotka varmasti kokevat työttömyyden ja työnhaun vaikeaksi asiaksi samalla tavalla kuin minäkin, eikä tämä uusi aktiivimalli ainakaan auta meidän tilannetta yhtään. Kuitenkin kaiken tämän vaikeuden keskellä olen onnellinen siitä, etten enää pidä itseäni huonompana kuin muut pelkästään työttömyyteni takia ja työnhakuni on kovempaa kuin aikoihin, se on paljon sanottu.

x Inspiraation palaaminen on rehellisesti sanottuna yksi niistä asioista, joita olen odottanut kuumeisesti todella kauan ja nyt, kun pitkän odottamisen jälkeen vihdoin tuntuu, että inspiraatio on palannut kuin hyökyaalto, minun on todella vaikea olla siitä mitään muuta kuin käsittämättömän onnellinen siitä. Minä toivon, että tämä inspiraatio on palannut jäädäkseen, nimittäin valokuvaaminen ja kirjoittaminen eivät ole aikoihin saaneet aikaan näin suurta onnellisuutta.

 Mikä tekee teidät tavattoman onnelliseksi juuri nyt?