27. joulukuuta 2017

ÄÄRETTÖMÄN ONNELLINEN ILTA LUTAKOSSA

IMG_0954IMG_0974

 VON HERTZEN BROTHERS @ LUTAKKO 16 12 2017      

Minä tahtoisin kirjoittaa teille joulusta ja siitä, kuinka onnellinen olen ollut lumivalkeaan verhoutuneesta maisemasta pikkukaupungin rauhallisuudessa, mutta ensin aion kirjoittaa teille yhdestä kauniista illasta värivalojen loisteessa, kun musiikki tuntui niin voimakkaalta, että kyyneleet tarttuivat kiteinä silmäkulmiini kuin huomaamattani. Yhdestä aivan uskomattoman kauniista illasta, kun kävelin maailman rakkaimman ihmisen kanssa matkakeskuksen kautta Lutakkoon ja hetkeä myöhemmin seisoin yleisömeren keskellä kylmien väreiden juostessa kalpealla ihollani, kun ensimmäinen biisi War Is Over kuulosti yksinkertaisesti niin sanoinkuvaamattoman hienolta, ettei minulla vieläkään ole tarpeeksi vahvoja sanoja kuvaillakseni sitä niin, että voisitte ymmärtää. Tuntui kuin musiikki olisi kulkenut pitkin selkärankani nikamia hyökyaaltojen kaltaisesti, kuin tuulenhenkäys jostain kaukaa vuoristoilta, kuin musiikki olisi samanaikaisesti kuljettanut mukanaan harmoniassaan ja vetänyt hetkittäin armottomasti turpaan, riisunut niistä viimeisistäkin aseista.

Olen päässyt todistamaan Von Hertzen Brothersin uskomattomuutta värivalojen loisteessa luvattoman useasti, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun vierelläni yleisömeren keskellä seissyt maailman rakkain ihminen pääsi todistamaan kaikkea sitä, mistä olin puhunut varmasti enemmän kuin ketään olisi kiinnostanut kuunnella. Von Hertzen Brothers on ollut vuosien ajan itselleni henkilökohtaisesti niin äärettömän tärkeä yhtye, että minulle merkitsi yksinkertaisesti aivan suunnattomasti, että sinä iltana sain seisoa juuri tämän maailman rakkaimman ihmisen vieressä yleisömeren keskellä, kokea musiikin uskomattomuuden yhdessä ja katsoa hetkittäin silmiin musiikin kietoessa meidät harmoniaan, minulle se merkitsi niin suunnattomasti, etteivät sanat riitä. En tahtoisi todistaa tätä kenenkään muun kanssa, mietin kyyneleet silmäkulmissani sanojen i became / a charlatan / a bohemian / a clown without shame / wide awake and in delirium / i can hear myself calling her name, yeah kaikuessa yleisömeren ylitse aivan kuten ne ovat kaikuneet vuodesta 2013 asti. Sinä iltana ne kuulostivat kuitenkin voimakkaammilta kuin koskaan aiemmin ja niin kuulostivat myös sanat you were meant to be / far away from home / walk in the light / exploring the unknown / to find me nosteassani käteni ilmaan loputtomasta rakkaudestani, huusin ääntäni käheäksi ja olin niin tavattoman onnellinen, ettei siinä ollut mitään järkeä.

IMG_0850IMG_0985IMG_0911

Kitarasoundin kulkiessa sydämessäni ihollani minä olin pakahtua onnellisuuteeni, suljin hetkittäin silmäni tunteakseni musiikin ihan jokaisessa hengenvedossani ja sanojen this is not the end of me / even though i'm not the mand i used to be, 'cause i'm aware / that the trauma has a hold of me / every night i try to sleep i find myself to be / back in war with guns everywhere kaikuessa korvissani mietin itsekseni, etten minä vaihtaisi sitä hetkeä mihinkään. En yksinkertaisesti yhtään mihinkään, mietin vielä yleisömeren vaatiessa encorea ja hetkeä myöhemmin aivan viimeisen biisin kaikuessa Lutakon tanssisalilla sanoin 'cause we can't turn the wheel to the past / to fix the bad ideas that got out of control / new love needs making / i will be okay / again, en yhtään mihinkään, mietin pyytäessäni nimikirjoitusta uuteen albumiin ja tunsin itseni viiden vuoden takaiseksi tytöksi, joka käveli yhtenä lumisena maaliskuun päivänä Levykauppa Äxään pyytääkseen nimikirjoituksen siihen albumiin, joka oli juuri ilmestynyt. Enkä minä olisi silloin viisi vuotta sittenkään vaihtanut niitä hetkiä yhtään mihinkään, naurahdin itsekseni kävellessäni pimeyteen verhoutuneilla kaduilla maailman rakkaimman ihmisen kanssa, oli ollut äärettömän onnellinen ilta, täynnä sanoinkuvaamatonta rakkautta ja musiikkia.

IMG_0902IMG_1009

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti