8/06/2015

ILOSAARIROCK 2015 // VON HERTZEN BROTHERS

ilorokki 705ilorokki 721ilorokki 698 VON HERTZEN BROTHERS @ ILOSAARIROCK 2015

Ilosaarirock heräsi harmaaseen sunnuntaiaamuun istuessani leirintäalueella hiukset takkuisina ja edellisen illan onnellisuus kasvoillani, kuuntelin viereisessä leirissä miehen puhuvan jatkuvasti itsekseen ja unohduin miettimään, kuinka jostain tuntemattomasta syystä en ollut koskaan aiemmin nähnyt Von Hertzen Brothersia Ilosaarirockissa. Jostain tuntemattomasta syystä, minä ajattelin naurahtaen kävellessäni hiukset edelleen yhtä takkuisina festivaalialueen poikki huomatakseni seisovani eturivissä keskemmällä kuin koskaan aiemmin ja sydämeni muuttavan rytmiään ennen ensimmäistäkään sointua, jostain tuntemattomasta syytä, naurahdin vielä kerran itsekseni tämän itselleni henkilökohtaisesti uskomattoman rakkaan yhtyeen noustessa viimein värivalojen loisteeseen iltapäivän harmoniassa, eikä mikään enää tapahtunut tuntemattomasta syystä.

Kyynelten virratessa poskipäilleni musiikin ensimmäisten hengenvetojen kaivautuessa suoraan luuytimeeni tiesin tarkalleen, miksi tuntui samanaikaisesti sekä äärettömän voimakkaalta että ihan sanoinkuvaamattoman heikolta, tiesin tarkalleen, miksi kyyneleet valuivat poskipäilleni musiikin ottaessa taas vahvaan syleilyynsä. Von Hertzen Brothers on itselleni nimenomaan yhtye, jonka noustessa värivaloihin tunnen palaavani kotiin riippumatta siitä, seisonko ehkä eturivissä Tavastialla vai huudanko rakkauttani yleisömeren keskellä jossain Kangasniemellä, Von Hertzen Brothersin noustessa värivaloihin minä olen äärimmäisen vahvasti turvassa ja siksi musiikin ottaessa vahvaan syleilyynsä sunnuntain harmoniassa kyyneleet virtasivat poskipäilleni, enkä olisi halunnut missään muualla enemmän kuin juuri siinä uskomattoman kauniissa hetkessä. En vieläkään osaa kirjoittaa kriittisesti nimenomaisesta yhtyeestä tai sanoa, oliko tämä keikka mahdollisesti yksi parhaista koskaan näkemistäni yhtyeen keikoista, mutta sen minä osaan sanoa, että kyyneleet virtasivat poskipäilleni ensimmäisestä hengenvedosta aina viimeiseen asti ja nimenomaan se kertoo paljon siitä, kuinka äärettömän paljon kyseinen keikka itselleni henkilökohtaisesti merkitsi, ilman mitään tuntemattomia syitä.
ilorokki 711ilorokki 692