1/10/2015

saa rakastuu uudelleen

apis 006apis 023apis 034
Olen kirjoittanut uskomattoman useasti siitä, kuinka aikoinaan seisoin kolmensadan kilometrin päässä pikkukaupungista yleisömassan keskellä ja hetkittäin tunsin olevani uskomattoman vahvasti olemassa katsellessani yleisömassan sulkevan silmänsä, kun lavalla soitettiin listahittejä: tummansinisen taivaan alla tunsin itseni järjettömän pieneksi ja halusin hetken olla olematta olemassa, kunnes lavalle nousi bändi, joka tietämättään käänsi elämässäni seuraavan aukeaman. Lavalla nousi bändi, joka pakotti sulkemaan silmäni hukuttaessaan täydellisyyteensä, hyökyaaltojen loputtomalla voimalla iski vasten kasvojani, lavalla nousi se samainen bändi, joka niistä ensimmäisistä sekunneista lähtien oli itselleni henkilökohtaisesti enemmän kuin mikään muu koskaan oli ollut tai tulisi olemaan, eikä mikään ole koskaan myöhemmin ollut enemmän.

Olen itkenyt vuolaasti sanoitusten murtaessa jokaisen kylkiluuni yksi kerrallaan, antanut musiikin täyttää huoneeni nurkkia maailman hukkuessa harmoniaan ikkunalasin takana ja rakastanut sydämeni pohjasta tuntematta häivähdystäkään heikkoudesta rakkauden ollessa uskomattoman suurta, tavallaan tämä bändi on merkinnyt enemmän kuin mikään. Apulanta merkitsee edelleen enemmän kuin mikään, antaessani musiikin murtaa jokaisen suojamuurini maailman pukeutuessa tummansiniseen tunnen aivan suunnatonta rakkautta ja hetkittäin suljen silmäni tunteakseni musiikin jokaisella hengenvedollani, kaupungin nukkuessa ikkunalasin takana olen uskomattoman innoissani huomisesta keikasta ja oikeastaan nyt loppui kauniisti kirjoittaminen, nimittäin olen niin helvetin innoissani huomisesta keikasta, etten osaa mennä nukkumaan: huominen tulee olemaan yksi elämäni kauneimmista päivistä, yksi elämäni liikuttavimmista päivistä ja varmasti myös yksi elämäni onnellisimmista päivistä, huomenna minä en tunne häivähdystäkään heikkoudesta sydämessäni. Huomenna aion huutaa enemmän kuin koskaan, nostaa käteni ilmaan suunnattomasta rakkaudestani ja antaa kyynelten valua poskipäilleni, sillä huominen tulee olemaan enemmän kuin koskaan osaisin odottaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti