7. tammikuuta 2015

she wasn't the same

töölö 016

Tammikuun ensimmäisinä päivinä minä olen hetkittäin unohtunut hymyilemään itsekseni auringonsäteiden lämmittäessä selkärankaani, halunnut kirjoittaa ääretöntä onnellisuuttani rautatieaseman seiniin ja maalata rakkauttani jokaisen tuntemattoman vastaantulijan kasvoille, tämä kaupunki on ollut suunnattoman kaunis auringonsäteissä ja olen halunnut tanssia jokaisen askeleeni. Öisin olen kuunnellut satunnaisten askeleiden kantautuvan rappukäytävästä, istunut hetkittäin parvekkeella katselemassa tähtitaivaan kauneutta kärsiessäni unettomuudesta ja kirjoittanut muistikirjaani uutta keskeneräisyyttä, mutta hiljaisuuden huutaessa kovemmin kuin ensimmäinenkään yleisömeri värivaloissa ollut uskomattoman onnellinen siitä, ettei musiikki koskaan katoa unettomuuteeni: tammikuun ensimmäisinä päivinä musiikki on saanut tanssimaan jokaisen askeleeni, huutamaan aamupäivän harmoniassa siitä kokonaisvaltaisesta tunteesta ja kirjoittamaan keskeneräisyyttäni. Itkemään parvekkeella tähtitaivaan loisteessa, kun Magenta Skycoden Trains Are Leaving The Yard särkee sydämeni ja saa kyyneleet silmäkulmiini aamuyön viimeisinä tunteina, aivan ehdottomasti yksi maailman kauneimmista musiikillisista taideteoksista.

Tammikuun ensimmäisinä The Blanko on saanut huutamaan kokonaisvaltaisesta tunteesta, kun sydämessä hetkittäin muuttuu rytmi ja aamupäivän harmoniassa kasvoillani suunnatonta onnellisuutta, tänä keväänä haluaisin päästä huutamaan myös värivaloissa. Suurimmat musiikkirakkauteni Lapko, Disco Ensemble ja Von Hertzen Brothers ovat huutaneet korviini uskomatonta voimakkuuttaan kävellessäni tuntemattomaan auringonsäteiden lämmittäessä selkääni, viimeisinä mainitun tulevaa albumia uskallan odottaa äärimmäisen innoissani kuultuani ensimmäisen singlelohkaisuden tulevalta albumilta tai oikeastaan olen elokuusta asti uskaltanut odottaa, maaliskuussa ilmestyy jotain uskomatonta. Yksi soittolistan ehdottomasti hienoimmista on Damien Ricen It Takes A Lot To Know A Man, johon olen hukkunut matkustaessani kotiin kaupungin pukeutuessa tummansiniseen samettiin ja ohikiitävän maiseman varovaisesti muistuttaessa suunnattomasta rakkaudestani, tammikuun ensimmäisinä päivinä musiikki on merkinnyt paljon.