5/20/2014

kanssasi kuopioon ja takaisin

kuopio 098kuopio 062kuopio 087
Eräänä kauniina sunnuntai-iltana päätettiin yllättäen matkustaa Kuopioon hakemaan hyvä ystävämme Teemu takaisin kotikaupunkiinsa, eikä ensimmäinenkään keskeneräinen tarina riittäisi kuvaamaan sitä onnellisuutta, kun kotimatkalla pysähdyttiin juoksemaan pellolle. Naurettiin kaiken järjettömyydelle punaisen kuun valaistessa pimeyttämme, uudet kenkäni kastuivat kadottaessani todellisuuden suunnattomaan onnellisuuteen ja juostessani ääretöntä vapauttani unohduin miettimään, kuinka hetkellisesti kaikki oli siinä: siinä ohikiitävässä hetkessä tummansiniseen samettiin pukeutuneen taivaan alla, rakkaiden ihmisten kasvoille unohtuneessa onnellisuudessa ja hitaassa tuulessa, joka tarttui hiuksiin kertoen tarinaansa valtamerten takaisesta maailmasta.

Unohduin miettimään, jossain siellä valtamerten takana suunnatonta onnellisuutta maailman verhoutuessa tummansiniseen samettiin: samaista onnellisuutta, joka rakkaiden ihmisten kasvoilla jatkaessamme kotimatkaa. Tapani rakastaa sinua tietenkin punaista kaikilla mittareilla silti oikein, Olavi Uusivirta lauloi vuorokauden vaihtuessa seuraavaan ja olisin halunnut kirjoittaa rakkauttani jokaiseen tienviittaan maailman ollessa kauniimpi kuin olisin koskaan osannut kuvitellakaan, kaikki oli paremmin kuin olisin koskaan osannut kuvitellakaan, enkä minä kaivannut mihinkään. Siinä hetkessä olin äärettömän onnellinen ja täynnä sitä suunnatonta rakkautta, joka tarttui kasvoilleni juostessani pimeyteen kietoutuneella pellolla.
kuopio 140kuopio 113
Vuorokauden ensimmäisinä tunteina käveltiin mustahiuksisen pojan kanssa pimeällä metsätiellä, pysähdyttiin kuuntelemaan hiljaisuutta tummansinisen taivaan alle ja vaikka hetkittäin pelko tarttuikin olkapäähäni, olin pakahtua suunnattomaan onnellisuuteeni. Kaikki oli hetken paremmin kuin koskaan aiemmin ja silloin päätin,

tästä kesästä tulee maailman kaunein.
kuopio 124kuopio 153kuopio 147

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti