4/25/2014

kaukana todellisuudesta

pikkuniemi 015pikkuniemi 055
hiljaisuuteen verhoutuneita auringonlaskuja täällä
missä rakkaus kuiskailee tuulenhenkäysten tavoin
unohtuu kasvoilleni tähtipölynä avaruuden laidalta
ja piirtää tähtikarttoja kasvoilleni onnellisuutena

valtamerten takaisilta vuorilta  
karttapallon reunalta jostain  

kaukaisuudesta    

ilman äännähdystäkään suljen silmäni tuntekseni
rakkauden jokaisella hauraalla hengenvedollani
sinä sanoit sydämessäni loputon surumielisyys
unohdettujen rakkaustarinoiden ihmiskohtalot
pikkuniemi 020
taivaan pukeutuessa harmoniaan surumielisyys
katoaa rakkauden kuiskaillessa onnellisuuttaan
auringonlaskun ottaessa hellään syleilyynsä ja
kaukaisten äännähdysten vaimentuessa

   ainoastaan hiljaisuus
    tuulen kuiskaukset

     sinussa

kauneimmat rakkauslauluni avatessani silmäni
viimeinen tuulenhenkäysten kaltainen kuiskaus
kirjoittaisin rakkaudestani maailmaa kohtaa
laulaisin kuinka uskomatonta onnellisuutta
pikkuniemi 090pikkuniemi 041pikkuniemi 083
täällä auringonlaskun harmoniassa rakkaus
kuiskailee korvaani ääretöntä vapauttaan
unohtuneita rakkaustarinoita valtamerten
takaisilta vuorilta jostain kaukaisuudesta

kuuntelen hiljaa  
ja kuiskaan  
pikkuniemi 093
pikkuniemi 060
vastarannalla viattomuuden rakkaustarina
minulla rantakalliolla ääretön onnellisuus
sinä sanoit hengitän omassa maailmassani
tuntematta maailman painoa olkapäilläni

   kaukana todellisuudesta
   kristallipallon suojassa

    ehkä sitten

sydämessäni suunnatonta vapautta
ja käsissäni kultahiekkaa aavikoilta
kuuntelen hiljaisuutta iltahämärässä
olen suunnatonta onnellisuutta

   ja takkuiset hiukset
pikkuniemi 078

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti