4/14/2014

auringonsäteissä

seurasaari 005seurasaari 077seurasaari 035
Joinakin päivinä auringonsäteet murtautuvat pilviverhon lävitse maalaten kasvoilleni uskomattoman suurta onnellisuutta, kävelen kilometrejä löytääkseni rauhallisuuden rintalastani alla ja käännän katseeni kohti sinisenä loistavaa taivasta, katselen lintuparven lentävän ylitseni. Hiljaisuus kietoo rauhoittavaan syleilyynsä istuessani vanhan hirsitalon portailla kuiskailemassa ilmaan rakkauttani seitsemällä tuntemattomalla kielellä, suljen silmäni tunteakseni kuuluvani äärettömään hiljaisuuteen lintujen laulaessa vapauttaan ja metsän humistessa rauhallisuuttaan ympärilläni: tuulenhenkäysten tavoin hiljaisuus tarttuu selkärankaani kertoen tarinaa lukukinkereistä suuressa salissa kesäsateiden piiskatessa ikkunalaseja ja puhdetöistä pirtin lämmössä iltahämärän laskeutuessa, hetkittäin olen huomannut jättäväni

lauseeni keskeneräisiksi  
ilman onnellista loppua  

sanat yksinäisiksi    

tuulenhenkäysten kaltaisiksi, sillä hetkittäin olen tuntenut äärettömän yksinäisyyden kuiskailevan sydämessäni. Kävelen hiekkateillä lintuparven lentävän kirkkauttaan loistavalla taivaalla ja äänettömään rakkauteen verhoutuneena ohikiitävänä hetkenä ymmärrän yksinäisyyden olevan harhakuva valtamerten takaiselta rantakalliolta: merimiehen viimeiset hengenvedot tuulenhenkäysten saarella, ruskeasilmäisen tytön keskeneräinen maalaus taivaanrannan kauneudesta ja majakanvartijan unohdettu rakkaus vastarannalla, yksinäisyys ei unohdu kuiskailemaan rakkauttaan auringonsäteissä. Katselen oravan loikkaavan männystä seuraavaan ja nostan käteni ilmaan tervehtiäkseni auringonsäteitä kirkonkellon kumistessa vaimeasti tuuliaisen päästessä vanhaan kellotapuliin jatkaen tarinaa aamukahvista ennen auringonnousua, puhtaista lakanoista haurailla pyykkinaruilla ja onnellisuudesta nuorten naisten kasvoilla, minun kasvoillani. Tahdon tanssia pitkospuilla tuntematta häivähdystäkään yksinäisyydestä selkärangassani ja laulaa suunnattomasta vapaudesta lintuparven lentäessä ylitseni sinisellä taivaalla, lempeästä merituulesta hiuksissani ja kevään ensimmäisistä leskenlehdistä.
seurasaari 068

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti