25. tammikuuta 2014

WONDERFUL LIFE

 photo saaari148_zpsff48aebd.png photo saaari101_zpsf22e418e.png
Seurasaaressa kylmyys tarttuu olkapäähän kävellessäni ensimmäistä kertaa 1800-luvulla rakennettujen rakennusten ohitse maailman pukeuduttua lumihuntuun, kerron itselleni tarinoita satojen vuosien takaisista lumimyrkyistä ja kylmyydestä ikkunalasin takana isäntäväen nukahtaessa valkoisiin lakanoihin, naimaikäisen tyttären valvoessa omassa kamarissaan talviyön pimeinä tunteina. Niinä aikoina olisin ollut samainen naimaikäinen tytär, valvonut talviyön hämärtyessä omassa kamarissani kuunnellen lumimyrskyn piiskaavaan ikkunalaseja ja noussut aikaisin aamulla valjastamaan hevosen, todennäköisesti uskomattoman onnellisena. Unohdun miettimään onnellisuutta käsitteenä: kuinka sellainen määritellään ja millaisia asioita siihen lopulta vaaditaan, että tuntee itsensä onnelliseksi?

Onnellisuuden määritelmiä löytyy loputtomasti, mietin lumihiutaleiden putoillessa hiuksille ja katselen lintujen lentävän taivaalla. Aristoteleen mukaan onnellisuus on elämän lopullinen päämäärä ja yksilön pyrkiessä jatkuvasti hyvyyteen, hyvät teot seuraavat itsestään tästä kamppailusta tehden yksilöstä hyveellisen ja samalla myös onnellisen. Meidän tulisi siis pyrkiä kaikenlaiseen hyvyyteen saavuttaaksemme onnellisuuden, pysähtyä eksyneiden matkamiesten kohdalla auttaaksemme ja lopulta epäitsekkyytemme palkitaan, kuulostelen lauseita päässäni silmät kiinni. Myös onnellisuuden ja rakkauden katsotaan usein liittyvän toisiinsa, esimerkiksi Platon määrittelee onnellisuuden hyvän saavuttamiseksi pysyvästi ja onnellisuus on hänen mukaansa tavallaan rakkauden jatke. Sigmund Freud puolestaan sanoo rakkauden ja työn olevan tärkeimmät onnen lähteet, mutta itse henkilökohtaisesti uskon muidenkin asioiden vaikuttavan onnellisuuteen suhteellisen vahvasti.
 photo saaari116_zpsa7c29d77.pngJotain tekemistä rakkaudella kuitenkin tuntuu olevan onnellisuuden kanssa, sillä lähes jokainen tuntemani ihminen tuntuu olevan onnellisempi rakastaessaan – lähinnä parisuhteessa, mutta eihän rakastaminen oikeastaan vaadi parisuhdetta ollakseen olemassa. Laaja sosiaalinen verkosto tuntuu yhdistävän onnellisuuttaan loistavia ihmisiä, vuorovaikutustilanteet vaikuttavatkin onnellisuuteen suhteellisen paljon ja yksinäisyyden katsotaan usein vaikuttavan onnellisuuteen negatiivisesti, ihmistä pidetään vuorovaikutukseen pyrkivänä. Onnellisuuteen vaikuttavia asioita on rakkauden lisäksi lukemattomia, esimerkiksi varakkuuden on katsottu vaikuttavan onnellisuuteen ja varakkaampien ihmisten uskotaan olevan keskimäärin onnellisempia kuin vähemmän varallisuutta omistavien ihmisten, mutta lopulta vastaan tuleekin kysymys: tekeekö varallisuus ihmisestä todella onnellisen vai lopulta kuitenkin onnettoman? Rakkaus ja varallisuus tulevat varmasti ensimmäisenä mieleen pohdittaessa onnellisuuden käsitettä, sillä niiden katsotaan liittyvän ihmisen jokapäiväiseen elämään ratkaisevasti.

Vuosia sitten kirjoitin vapauden olevan ratkaisu onnellisuuteen ja vaikka vapautta ei todellisuudessa voidakaan nähdä yleisenä ratkaisuna onnellisuuteen, voidaan vapauden ja onnellisuuden välillä silti nähdä erityinen suhde. Vapaus päättää omasta elämästään ja tunne siitä, että pystyy todella päättämään elämästään kattavasti, vaikuttavat onnellisuuteen positiivisesti. Onnellisuuteen negatiivisesti vaikuttavia asioita on varmasti positiivisesti vaikuttavien asioiden tavoin uskomattoman paljon, näistä ensimmäisenä tulevat mieleen vakava sairaus, työttömyys ja sosiaalisten suhteiden katkeaminen. Toisaalta voimme ajatella myös positiivisesti vaikuttavien asioiden voivan kääntyä negatiivisiksi esimerkiksi varallisuuden kasvaessa odottamattoman suureksi ja alkaessa määrittää elämäämme, silloin emme pysty enää päättämään elämästämme itsenäisesti – varallisuus alkaa ohjailla käyttäytymistämme ja lopulta siitä tulee taakka, jonka kantaminen tuntuu raskaalta. Samoin voimme ajatella myös sosiaalisista suhteistamme, jotka voivat kääntyä meitä vastaan vaikuttaen negatiivisesti onnellisuuteemme.

Lopulta jokainen positiivisesti onnellisuuteen vaikuttavan asian on mahdollista kääntyä negatiiviseksi, joten onko oikeastaan mielekästä alkaa listaamaan onnellisuutta lisääviä tekijöitä? En uskalla lähteä väittämäään, etteivätkö esimerkiksi ihmisen terveys ja sosiaalinen elämä vaikuttaisi millään tavalla onnellisuuteen, mutta uskon kuitenkin todellisen onnellisuuden olevan kiinni omista suhtautumistavoistamme ja asenteistamme. Tällä hetkellä asun viidentoista neliömetrin huoneessa, työttömänä opiskelijana en välttämättä pysty hetkeen ostamaan itselleni uusinta iPhonea ja viimeisimmästä parisuhteesta on uskomattoman kauan. Tärkeimmät ystävyyssuhteeni ovat jääneet vuosien saatossa osaksi historiaani ja asun kolmensadan kilometrin päässä perheestäni, mutta kaikesta huolimatta olen uskomattoman onnellinen – hymyilen vastaantulijoille, pysähdyn eksyneiden matkamiesten kohdalla neuvoakseni heidät rautatieasemalle ja nukahdan iltaisin rauhallisuuteen rintalastan alla. Palaan takaisin vuosisatojen takaisiin tarinoihin lumimyrskyistä ikkunalasin takana, tyttäreen hiljaisessa kamarissaan talviyön kylmyydessä ja hymyilen itsekseni, onnellisuus löytyy yksilön elämänasenteesta. Elämään täytyy suhtautua avoimin mielin, avata silmänsä maailman loputtomalle kauneudelle ja rakastaa ainutlaatuista elämää jokaisella hengenvedolla,

lopulta onnellisuus on meissä jokaisessa.
 photo saaari136_zpsf1a88e83.png
 photo saaari099_zpsc<a 
href=

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti