1/07/2014

this wicked insomnia

 photo insomnia112_zps7055fbfd.png photo insomnia079_zps1cc86ea1.png
Viimeyönä hukuin valtamerten syvimpiin salaisuuksiin, juoksin leopardien kanssa savanneilla myrskytuulen puhaltaessa hiuksiin tähtipölyä ja avasin silmäni pimeyteen nähdäkseni kauemmas kuin koskaan aiemmin. Hiljaisuuden tarttuessa mustekaloihin valtamerten syvimmissä onkaloissa kuuntelin satunnaisten äännähdysten kaikuvan puutalon hiljaisuudessa ja valohäivähdysten lyödessä silmille katselin leopardien juoksevan sademetsissä pimeyden maalatessa varjoja, mutta kertaakaan en vaipunut unenkaltaiseen täydellisyyteen

unesta seuraavaan  
ensimmäisenkään  

silmät auki 

juoksin leopardien kanssa sademetsien varjoissa taivaan verhoutuessa tummansiniseen samettiin, tähtitaivaan kertoessa tarinoita vuosikymmenten takaa tuntemattomien kansojen salaisuuksista ja hiljaisuuden huutaessa kovemmin kuin yksikään yleisömeri värivalojen loisteessa. Unettomuudella väritetyn yön jälkeen kääriydyn punaiseen vilttiin unohtumaan kirjojen täydellisyyteen, juon teetä maailman ollessa edelleen hiljaisuutta avaruuden laidalta ja seikkailen kirjaston rauhallisuuteen jatkamaan kirjojen täydellisyyteen unohtumista, vaikka leopardit eivät lopettaneetkaan juoksemista sademetsien hämärässä.
 photo insomnia143_zps51411ee3.png

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti