10/05/2013

underneath stormy skies

 photo night0142_zps402905ce.png every time it's the same 
one more night one more train 
everywhere empty roads 
where they go no-one knows

Mä olen istunut parvekkeella hengittämässä kylmää ilmaa keuhkojen täydeltä, unohtunut maailman kauneimpiin sanoihin aamun harmoniassa ja juonut kamomillateetä villasukat jalassa. Pukeutunut pehmeään neuleeseen ja halunnut kirjoittaa rakkautta vesiväreillä mustaan asfalttiin. Maailma on ollut harmaa mun kävellessä syksyisillä kaduilla ilman päämäärää, vastaantulijoiden kasvoilla ei ensimmäistäkään ilmettä ja mä olen ollut hiljaisuus ennen myrskyä.

Mä olen ollut yötaivaan tuntemattomat tähtikuviot ja kaikki sun salaisuudet vanhassa leluarkussa ullakon hämärässä - kaikki sun unelmat ja kaikki mitä sä pelkäät. Hiljaisuudessa mä olen sytyttänyt huoneen täyteen kynttilöitä, kirjoittanut keskeneräisiä lauseita ymmärtämisestä ja istunut sitten hiljaa musiikin täyttäessä huonetta tähtipölyllä jostain kaukaa, taivaankappaleisiin kirjoitetuilla unelmilla ja karttapallon reunalla kuiskatuilla totuuksilla. Mä olen istunut yötaivaan alla parvekkeella polttamassa kynttilöitä lyhdyssä, sulkenut välillä silmäni kuunnellakseni hiljaisuutta ja hymyillyt sitten itsekseni - kaikki on niin mielettömän hyvin ja huomenna tapahtuu jotain, mitä mä olen salaa odottanut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti