10/23/2013

JA SE PELASTAA MEIDÄT

 photo lastdayatsavonlinna019_zps32712c3c.jpg
"Katselin naista, joka olin siihen asti ollut: heikko, joka yrittää vaikuttaa vahvalta. Nainen, joka pelkää kaikkea, mutta vakuuttelee itselleen, ettei se ollut pelkoa, vaan sellaisen ihmisen viisautta, jolla on jalat maassa. Nainen joka muuraa ikkunat umpeen, jottei auringonvalo pääse sisään ja kauhduta vanhoja huonekaluja.
     Näin Toisen istumassa huoneen nurkassa heikkona, väsyneenä ja pettyneenä. Hän yritti hallita ja orjuuttaa sitä, minkä aina pitäisi olla vapaana: omia tunteitaan. Ja tuomita tulevan rakkauden menneen kärsimyksen tähden."

(tähän väliin hetken hiljaisuus,
täydellinen hiljaisuus)
  

Paulo Coelho. Piedrajoen rannalla istuin ja itkin. Täydellisyyttä, jota en oikeastaan haluaisi pilata epätäydellisillä sanoilla tai niillä keskeneräisillä lauseilla. Täydellisyyttä, jota sanojen harmonia rakentaa maailman suurimman kaipuun ympärille. Täydellisyyttä, jota on vaikea ymmärtää lukematta tätä kirjaa. Takkatulen kertoessa hiljaisia tarinoitaan syysillan hämärässä ja vesisateen piiskatessa peltikattoa mä unohdun täydellisen kirjan sivuille ja olen hetken jossain muualla; pienessä kylässä pohtimassa maailman suurimpia kysymyksiä ja rakastamassa elämää, jokaista hetkeä.
 photo lastdayatsavonlinna041_zps17c6278e.jpg
Kirjan päähenkilönä on nuori nainen, joka kohtaa lapsuuden ystävänsä ensimmäistä kertaa lapsuuden kultaisten vuosien jälkeen. Pojasta on vuosien mittaan kasvanut hengellinen opettaja, jonka tarinoita Pilar mielellään kuuntelee heidän matkatessaan Ranskan Pyreneille. Pienessä kylässä he pohtivat elämän suurimpia kysymyksiä ja rakastuvat toisiinsa, mutta rakkaus on niitä elämän suurimpia kysymyksiäkin vaikeammin ymmärrettävää. Rakkaus on olemassaolomme elinehto, kirjassa sanotaan ja mä voin oikeastaan vain yksinkertaisesti suositella lukemaan tämän kirjan; antaa sen viedä mukanaan.

    "Rakkaus on joka kerta uusi. Ei ole väliä, vaikka olisimme rakastaneet kerran, kaksi tai kymmenen kertaa aikaisemmin, sillä olemme aina uudessa ja tuntemattomassa tilanteessa. Rakkaus voi johtaa meidät helvettiin tai paratiisiin, mutta ainakin se johtaa meidät johonkin. Meidän on otettava se vastaan, sillä se on olemassaolomme elinehto. Jos hylkäämme sen, kuolemme nälkään; näemme elämän puun oksat hedelmistä raskaina, mutta emme uskalla ojentaa kättämme ja poimia niitä. Rakkautta on etsittävä kaikkialta, vaikka siitä olisi seurauksena pettymyksen ja murheen hetkiä, päiviä ja viikkoja.
    Sillä samalla hetkellä, kun lähdemme etsimään rakkautta, se lähtee meitä vastaan. Ja se pelastaa meidät."
 photo lastdayatsavonlinna032_zpsb83a0ba0.jpg

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti