7/01/2013

I BECAME A CHARLATAN

 photo saakeli109_zpsa2f2b163.jpg photo saakeli133_zpsd361569b.jpg Tänäaamuna sade piiskasi peltikattoa mun herätessä harmaaseen todellisuuteen niistä unista, joissa auringonlaskuja ja merituuleen kuiskattuja rakkausrunoja jossain kaukana - hiukset sekaisin eilisestä kaatosateessa juoksemisesta, peilikuva ei jaksanut hymyillä takaisin. Huudatin maailman hienointa musiikkia, silmät kiinni hukuin siihen uskomattomaan täydellisyyteen ja naurahdin sille, että nykyään tuollaiset hetket ovat niitä kaikista hienoimpia. Istuin kuistilla kuuntelemassa sadetta, unohduin hetkeksi kauniisti kirjoitettuihin lauseisiin ja sitten omiin ajatuksiini.

Mietin asioita vuoden takaa, järjetöntä onnellisuutta kirjoitettuna valkoiselle paperille ja muiden päästessä unelmiensa kouluihin kaivoin mustasta kansiosta sen vuosi sitten maailman onnellisimmaksi tehneen paperin. Eikä sillä ollut enää samanlaista vaikutusta, mustat kirjaimet tuijottivat mua sanomatta sanaakaan ja mä halusin antaa kaiken hetken aikaa vain olla - vesisade piiskasi vieläkin peltikattoa, mun hiukset olivat sekaisin.
 photo saakeli127_zpscaa3ad3b.jpg

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti